Arvid Liljelundin Omakuva (1871) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Tässä on pahville liimattu lehtileike teoskuvasta. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Lehtileike: Arvid Liljelundin Omakuva,1871
Albumiinivedos, 94 x 60 mm, tuntematon valokuvaaja, 1860-luku. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Robert Wilhelm Ekmanin visiittikorttivalokuva, 1860-luku
Porilainen lääkäri C. F. Haartman liittyi Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi vuonna 1855. Hän maksoi kerralla neljän vuoden jäsenmaksun 3 hopearuplalla. Hänestä tuli näin yhdistyksen osakas, jonka osakkeen numero oli 606. Tämän jälkeen Haartman osallistui osakkeellaan aina yhdistyksen vuosittaisiin...
August Pomellin kuitti C. F. Haartmanin liittymisestä yhdistykseen ja jäsenmaksun maksamisesta 20.12.1855
Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulun ensimmäinen opettaja Berndt Abraham Godenhjelm laati ensimmäisen toimivuotensa keväällä itsestään curriculum vitaen, ansioluettelon, jota on myöhemmin käytetty ensisijaisena tietolähteenä taiteilijan varhaisemmista elämänvaiheista.
Sen mukaan...
Berndt Abraham Godenhjelmin ansioluettelon luonnos 15.4.1849
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta perusti yhdistykselle palkinnot vuonna 1857 kannustamaan taideopinnoissa menestyneitä nuoria taiteilijoita. Ensimmäisen kerran nämä myöhemmin dukaattipalkinnoiksi kutsutut palkinnot jaettiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 1858. Oheisessa...
Ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen palkintokilpailu maaliskuussa 1858
Valokuva taidemaalari Gunnar Berndtsonin (1854–1895) muistonäyttelystä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä helmikuussa 1896. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Gunnar Berndtsonin muistonäyttely, 1896
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisiin suojatteihin kuulunut Herman Adrian Barkman kirjoitti Kuortaneen kirkkoa varten tekemästään maalauksesta opettajalleen Berndt Abraham Godenhjelmille elokuussa 1851 Kristiinankaupungista. Hän kertoo kirjeessään yrittävänsä myydä maalauksen Kuortaneen kirkkoon ja...
Herman Adrian Barkmanin kirje Berndt Abraham Godenhjelmille, Christinestad 28.8.1851
Helsingissä 1800-luvun puolivälissä ilmestynyt 4-sivuinen sanomalehti Helsingfors Tidningar oli aikansa keskeinen kulttuuriuutisoija. Varsinkin Zachris Topeliuksen päätoimittajakaudella vuosina 1841–1860 sitä käytettiin Suomen Taideyhdistyksen tiedotuskanavana. Kansallisgallerian arkiston...
Helsingfors Tidningar No 20 12.3.1851
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja galleria aloittivat toimintansa vasta valmistuneessa Ateneum-rakennuksessa 1887. Opiskelijoiden ja henkilökunnan ensimmäisestä joulujuhlasta on säilynyt lehtinen, jonka kuvitus esittelee Ateneumin julkisivun ja kaksi näkymää koulun luokista.
Yläkuvassa...
Juhlaruno Ateneumin ensimmäiseen joulujuhlaan 11.12.1887, litografia
Kartonkipohjustettu vedosvalokuva 161 x 208 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki. Theodor Höijerin (1843-1910) suunnittelema Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887. Julkisivun veistokset ovat Carl Eneas Sjöstrandin ja Ville Vallgrenin käsialaa. Kokoelma Helsingin yliopiston Taidehistorian...
Kartonkipohjustettu vedosvalokuva: Ateneum-rakennus 1890, etualalla Rautatientori
Keisarillisen Majesteetin nimissä Suomen senaatti antoi myönteisen vastauksen anomuskirjelmään Taideyhdistyksen sääntöjen vahvistamiseksi 23.5.1843. Perusteluina hakemukseensa sen allekirjoittajat olivat nostaneen esiin J. W. Snellmanin ajatuksen taideopintojen merkityksestä osana yleistä...
Keisarillisen Suomen senaatin päätös 23.5.1843 Taideyhdistyksen perustamisesta ja sen sääntöehdotuksen hyväksymisestä
Tässä Kansallisgallerian arkiston Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Taiteilijakirjekokoelmaan kuuluvassa kirjeessä Carl Gustaf Estlander kirjoittaa B. O. Schaumanille.
Ikkalasta lähettämässään kaksisivuisessa kirjeessä Estlander mm. kirjoittaa valokuvien tilaamisesta Suomen...
Kirje Carl Gustaf Estlanderilta Berndt Otto Schaumanille 19.6.1875
Taideyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 27.1.1846, kello kuusi illalla Tiedekuntien huoneessa Aleksanterin Yliopistossa, nykyisen Helsingin yliopiston tiloissa. Suomen Taideyhdistyksen intendentti B. O. Schauman piti myöhemmin tätä päivää Suomen Taideyhdistyksen perustamispäivänä.
Schaumanin...
Kutsuttujen lista Yliopistolla pidettävään Taideyhdistyksen perustamiskokoukseen 26.1.1846
Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään...
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi [Sophia, Sofie] von Wrightille, Düsseldorf 22.7.1857
Loppukesällä 1846 Magnus von Wright matkusti eteläisessä Suomessa kerätäkseen aiheita suunnitteilla olevaan Finland framställdt i teckningar -teokseen. Kirjan tekstistä vastasi Suomen Taideyhdistyksen sihteeri, sanomalehtimies Zachris Topelius ja topografisiin maisemakuvittajiin kuuluivat von...
Magnus von Wrightin luettelo vuoden 1846 matkalla tekemistään piirustuksista ja luonnoksista / 1846 Under en resa gjorde teckningar, utkast och rittningar
B. O. Schaumanin muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista 1858-1889. Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista, 1858-1889
Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...
Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851
Pala taidehistoriaa
Pienelle ruutupaperin palalle on kirjoitettu muutama rivi Suomen taidehistoriaa: kyseessä on Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiinsa ostaman maalauksen ostokuitti. Yhdistys osti taiteilija Johan Knutsonilta (1816–1899) teoksen En utsikt från Helsingfors skärgård (Näkymä Helsingin...
Ostokuitti Johan Knutsonin teoksesta Näkymä Helsingin saaristosta
Illustrerad katalog till Finska konstutställningen 1885 / Kuvillinen luettelo Suomen taidenäyttelystä 1885. Helsingfors. Kansallisgallerian kirjasto.
Ritarihuoneella 1885 pidetyn Suomen taiteen suurkatselmuksen luettelo
Turun piirustuskoulun opettaja, taiteilija Robert Wilhelm Ekman kirjoitti Erik Johan Löfgrenistä suosituksen Suomen Taideyhdistykselle. Hän toivoi, että yhdistys alkaisi tukea Löfgrenin opintoja. Ekman kirjoitti Turussa 20.11.1846 päivätyssä ruotsinkielisessä, yhden monimutkaisen virkkeen...
Robert Wilhelm Ekmanin suositus Erik Johan Löfgrenistä Suomen Taideyhdistykselle, Turku 20.11.1846
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.2.1847 (§ 3) maksaa Helsinkiin kutsumalleen kellosepän pojalle Nikanderille matkakustannusten lisäksi 10 hopearuplan kuukausimaksun helmikuun alusta alkaen ja niin pitkään, kun hän on pääkaupungissa johtokunnan suostumuksella. Nikander,...
STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3
Ripustusta Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelyssä Ateneumissa vuonna 1896. Kartonkipohjustettu kollodiumvedos, 387 x 315 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki 1896. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelystä, 1896
Vuonna 1846 toimintansa aloittaneen Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset jäsenistön keskuudessa järjestetyt taideteosarpajaiset pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 10.3.1847. Silloin arvottiin 18 taideteosta. Arvottujen teosten lista ja onnelliset voittajat luetellaan vuosikokouksen pöytäkirjan...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 10.3.1847
Suomen Taideyhdistyksen vuoden 1850 arpajaisissa voittoja oli 26. Oheisella voittolistalla on kolme taiteilija Ida Silfverbergin teosta, kaikki kopioita ulkomaisista maalauksista (voitot numerot 14–16): Hollantilaisen raatimiehen muotokuva, Henrik IV ja Tyttö kynttilänvalossa. Silfverberg...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 11.3.1850
Kun Suomen Taideyhdistys alkoi julkaista painettuja vuosikertomuksia, myös taideteosarpajaisten voitto- ja voittajalistat painettiin niihin. Vuoden 1905 arpajaisten voittoluettelo kertoo, että arpajaisiin ostettiin oman ajan arvostettujen taiteilijoiden teoksia ja samojen taiteilijoiden töitä,...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 25.5.1905
Vuoden 1887 kilpailuun Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista, joita usein kutsuttiin dukaattipalkinnoiksi, osallistui yhteensä 12 taiteilijaa 26 teoksella. Yhdistyksen palkinto- ja ostolautakunta valitsi vuodesta 1879 lähtien vuosittain jaettujen palkintojen saajat johtokunnan sijaan. Palkintojen...
Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailu vuonna 1887
Asiakirja liittyy ensimmäiseen tunnettuun yritykseen perustaa Taideyhdistys Suomeen ja on päivätty Helsingissä 18.6.1834. Se sisältää samalla listakeräyksen, jossa kehotettiin jokaista sivistynyttä suomalaista tukemaan kotimaisia taiteellisia kykyjä ja liittymään Taideyhdistyksen jäseniin 25...
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen perustamissuunnitelma 1834
Förteckning öfver Finska Konstföreningens exposition i Helsingfors. Helsingfors: Finska Konstföreningen. Kansallisgallerian kirjasto.
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisen näyttelyn luettelo vuodelta 1847
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta katsoi 10-vuotiskertomuksessaan maaliskuussa 1856 taaksepäin toimintaansa ja sen tuloksia. Sivulla 17 se totesi, ettei ollut onnistunut ensimmäisten stipendiaattiensa osalta uuden suomalaisten taiteilijoiden sukupolven kasvattamisessa. Poikkeuksena oli vain Erik...
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta arvioi 10-vuotiskertomuksessaan ensimmäisiä yrityksiään tukea nuoria lahjakkuuksia
Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus von Wright,...
Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa on neljä laatikollista jäsenkortteja yhdistyksen toiminnan alusta aina 1950-luvun alkuun asti. Jokaisessa kortissa on jäsenen nimi, arvontanumero eli entinen osakkeen numero ja/tai jäsennumero ja eronneiden kohdalta eroamisvuosi. Kortit on arkistoitaessa sidottu...
Suomen Taideyhdistyksen jäsenkortistot 1844–1951
Vuoden 1854 teosluettelo on ensimmäinen selkeä ja kattava luettelo Suomen Taideyhdistyksen kokoelman sisällöstä. Ensimmäinen yleisölle tarkoitettu luettelo julkaistiin vuonna 1873.
”Förteckning öfver Konstföreningens tillhörige taflor, skulpturer, lithographier och kopparstick 1854” -otsikoituun...
Suomen Taideyhdistyksen kokoelmaluettelo 1854
Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Suomen Taideyhdistyksen lakkasinettileimasin
Kartonkipohjustettu mustavalkovedos, valokuvaaja Jakob Ljungqvist, Helsinki 1899. Väinö Hämäläisen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun maalausateljee 1899
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa ensimmäinen maininta piirustuskoulun opettajasta on kirjattu pöytäkirjaan 26.4.1848. Pöytäkirja sisältää lyhyesti vain seuraavat johtokunnan päätökset:
Pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä todetaan, että Suomen Taideyhdistyksen Helsinkiin perustetun...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajavalinta
Tämä Berndt Abraham Godenhjelmin kirjoittama luonnos käsittää kaksi opiskelutodistusta hänen oppilailleen Victoria Åbergille, 16.6.1857 ja Olivia Kyntzellille (1825–1903), ilman vuotta.
Molemmat Godenhjelmin laatimat todistusluonnokset ajoittuvat ilmeisesti vuoteen 1857. Kokkolassa syntynyt Olivia...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opiskelutodistuksien luonnoksia
Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849
Taideyhdistyksen ensimmäiset säännöt vahvistettiin perustavassa kokouksessa 27.1.1846. Ne perustuivat senaatin jo vuonna 1843 hyväksymiin Taideyhdistyksen sääntöihin. Painetut säännöt jaettiin yhdistyksen jäsenille ilmeisesti liittymisen yhteydessä. Ensimmäiset säännöt olivat voimassa vain nelisen...
Suomen Taideyhdistyksen säännöt 1846
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....
Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Tämä Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjan liite antaa tietoa yhdistyksen ensimmäisistä ostoista ja sen saamista lahjoituksista. Vuoden 1849 kohdalle arkistoidun asiakirjan ensimmäisellä sivulla on alkuun lueteltu ostetut teokset. Numerointi on tehty näyttelyluettelon mukaan, sillä teokset on...
Suomen Taideyhdistyksen varhaisimmat ostot ja lahjoitukset
Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti.
Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita...
Suomen Taideyhdistyksen vuosien 1844–1873 jäsenluettelo
Suomen Taideyhdistyksen kevään 1855 vuosikokouksen pöytäkirjassa (§ 5) on merkintä, että yhdistyksen varhaiselle stipendiaatille, Johan Henrik Asplundille maksettiin keväällä 1855 sata hopearuplaa ennakkoa kopioista, jotka hänen oli tarkoitus maalata Pietarissa. Mitään tietoja matkasta tai...
Suomen Taideyhdistyksen vuosikokouksen 10.3.1855 pöytäkirja § 5
Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...
Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851
Kuvassa oleva perustamissuunnitelma Turun piirustuskoulua varten on Suomen Taideyhdistyksen arkistossa vuoden 1848 pöytäkirjojen ja liitteiden joukossa vuoden viimeinen asiakirja. Se ajoittuu siten todennäköisesti vuoden 1848 loppuun tai vuoden 1849 alkupuolelle. Vuoden 1848 marraskuussa aloitti...
Turun piirustuskoulun perustamis- ja toimintasuunnitelma vuodelta 1848
Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Virkatodistus H. A. Barkmanista, 1848
102 x 62 mm, valokuvaaja Charles Riis, Helsinki noin 1870. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Taiteilija Adolf von Becker: visiittikorttivalokuva, noin 1870
104 x 64 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki, 1890-luku. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Taiteilija Carl Eneas Sjöstrand, visiittikorttivalokuva
85 x 57 mm, tekijä nimimerkki AL noin 1861. Painokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Taiteilija Werner Holmberg, yksivärilitografia, noin 1861
Tuntemattomasta aikakausilehdestä oleva kuva esittää taidemaalari Victoria Åbergia vuonna 1865. Yksityisomistuksessa olevan maalauksen on tehnyt saksalainen taidemaalari Rosa Petzell (s. 1831). Kerttu Rydmanin kokoelma, Leikekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Victoria Åberg vuonna 1865