taideyhdistykset
|
Sivu Tutkijat ja taidevaikuttajat Italiassa
 |
Publication Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846-1901
Kuvataiteen keskusarkiston hallussa olevan Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjat vuosilta 1846–1901 on digitoitu ja selailtavissa verkossa. Taideyhdistyksen arkisto on ensiarvoisen tärkeä lähdeaineisto Suomen taiteen, taiteilijoiden ja taide-elämän tutkijoille 1800-luvun puolivälistä...
 |
Document Muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista, 1858-1889
B. O. Schaumanin muistiinpanoja dukaattikilpailun voittaneista taiteilijoista 1858-1889. Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen lakkasinettileimasin
Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun maalausateljee 1899
Kartonkipohjustettu mustavalkovedos, valokuvaaja Jakob Ljungqvist, Helsinki 1899. Väinö Hämäläisen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelystä, 1896
Ripustusta Suomen Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlanäyttelyssä Ateneumissa vuonna 1896. Kartonkipohjustettu kollodiumvedos, 387 x 315 mm, valokuvaaja Daniel Nyblin, Helsinki 1896. Kokoelma AT-SFF-STANTO arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
|
Video Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen digitointi, osa 3/3
 |
Video Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen digitointi, osa 2/3
 |
Video Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen digitointi, osa 1/3
 |
|
Document Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851
Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849
Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista osalla...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajavalinta
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa ensimmäinen maininta piirustuskoulun opettajasta on kirjattu pöytäkirjaan 26.4.1848. Pöytäkirja sisältää lyhyesti vain seuraavat johtokunnan päätökset:Pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä todetaan, että Suomen Taideyhdistyksen Helsinkiin perustetun piirustuskoulun...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opiskelutodistuksien luonnoksia
Tämä Berndt Abraham Godenhjelmin kirjoittama luonnos käsittää kaksi opiskelutodistusta hänen oppilailleen Victoria Åbergille, 16.6.1857 ja Olivia Kyntzellille (1825–1903), ilman vuotta.Molemmat Godenhjelmin laatimat todistusluonnokset ajoittuvat ilmeisesti vuoteen 1857. Kokkolassa syntynyt...
 |
Document Berndt Abraham Godenhjelmin ansioluettelon luonnos 15.4.1849
Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulun ensimmäinen opettaja Berndt Abraham Godenhjelm laati ensimmäisen toimivuotensa keväällä itsestään curriculum vitaen, ansioluettelon, jota on myöhemmin käytetty ensisijaisena tietolähteenä taiteilijan varhaisemmista elämänvaiheista.Sen mukaan...
 |
Document Kipsien hankintaa piirustuskoululle Berliinistä 1864
Tässä Suomen Taideyhdistyksen arkistoon kuuluvassa laskussa käsitellään kipsiveistosten hankintaa Taideyhdistyksen piirustuskoulun tarpeisiin. Taideopetuksessa käytettiin usein antiikin veistosten ja muiden sopivaksi katsottujen esikuvien mukaan tehtyjä kipsimalleja. Näitä opiskelijat saivat...
 |
|
Document Erik Johan Löfgrenin kirje Fredrik Cygnaeukselle 29.8.1854
Taiteilija Erik Johan Löfgren (1825–1884) lähetti tämän kirjeensä Fredrik Cygnaeukselle (1807–1881) opiskelupaikastaan Düsseldorfista. Löfgren ja Cygnaeus kirjoittivat toisilleen säännöllisesti.Kirjeessä taiteilija kertoo kuulumisiaan ja edistymistään maalaamisessa. Hän myös lähettää...
 |
Person Ida Silfverberg
Ida Silfverberg oli helsinkiläissyntyinen taidemaalari, joka vuodesta 1866 lähtien eli ja työskenteli pääasiassa Pariisissa. Hänen taiteellinen tuotantonsa ei liittynyt kansallisiin aiheisiin, joten hän ei ole kuulunut siltäkään osin suomalaisen taidehistoriankirjoituksen myöhempään ihanteelliseen...
 |
Person Victoria Åberg
Victoria Åberg (1824–1892) kuului Magnus von Wrightin, Johan Knutsonin, Ferdinand von Wrightin ja Werner Holmbergin ohella merkittävimpiin Suomessa toimineisiin varhaisiin maisemamaalareihin. Åberg aloitti opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti sen perustamisvuonna 1848....
 |
|
Document Från Konstföreningens exposition 1879 -kabinettikuvasalkku
Kokoelma VTM KKA arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
Sivu Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu Helsingissä
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulun Maalaus-Atelieri keväällä 1894
Naistaiteilijaoppilaita, etualalla opettaja Elin Danielson (1861-1919). Kartonkipohjustettu vedosvalokuva 200 x 245 mm, valokuvaaja tuntematon. Kokoelma VTM KKA arkistovedokset, Valokuvakokoelmat, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
 |
|
Document Juhlaruno Ateneumin ensimmäiseen joulujuhlaan 11.12.1887, litografia
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja galleria aloittivat toimintansa vasta valmistuneessa Ateneum-rakennuksessa 1887. Opiskelijoiden ja henkilökunnan ensimmäisestä joulujuhlasta on säilynyt lehtinen, jonka kuvitus esittelee Ateneumin julkisivun ja kaksi näkymää koulun luokista.Yläkuvassa...
 |
Sivu Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen digitointi
 |
Sivu Suomen Taideyhdistyksen arkisto
 |
|
Sivu Daniel Nyblin ja Suomen taiteen näyttelyt
 |
Sivu Nyblin ja tekijänoikeus
|
Person Magnus von Wright
Itseoppineen taiteilijan taideopinnotHaminanlahden kartanon vanhin poika Magnus von Wright viehättyi luonnontieteistä jo lapsuudessaan linnustaessaan isänsä ja veljiensä kanssa Kuopion seudun metsissä. Kiinnostus eläintieteellisiin kuvituksiin syntyi samoin lapsuusvuosina ja jatkui yhä taitavampien...
 |
|
Person Johan Erik Lindh
Ruotsalaissyntyinen taidemaalari Johan Erik Lindh (1793-1865) opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa taidemaalari Emanuel Limnellin (1766–1861) johdolla, mutta varsinaisesti hän työskenteli Tukholman maalariammattikunnan koristemaalarina vuodesta 1814. Kisällivaelluksellaan 1817...
 |
Sivu Kotimaisen taideopetuksen varhaisvaiheita
 |
Person Berndt Abraham Godenhjelm
Berndt Abraham Godenhjelm (1799–1881) aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisenä opettajana marraskuussa 1848. Opetusvelvollisuus oli aluksi vain neljä viikkotuntia lukuvuoden kestäessä kahdeksan kuukautta, mutta taiteilija saattoi ottaa lisäksi yksityisoppilaita. Godenhjelm...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen vuosikokouksen 10.3.1855 pöytäkirja § 5
Suomen Taideyhdistyksen kevään 1855 vuosikokouksen pöytäkirjassa (§ 5) on merkintä, että yhdistyksen varhaiselle stipendiaatille, Johan Henrik Asplundille maksettiin keväällä 1855 sata hopearuplaa ennakkoa kopioista, jotka hänen oli tarkoitus maalata Pietarissa. Mitään tietoja matkasta tai...
 |
Document Helsingfors Tidningar No 20 12.3.1851
Helsingissä 1800-luvun puolivälissä ilmestynyt 4-sivuinen sanomalehti Helsingfors Tidningar oli aikansa keskeinen kulttuuriuutisoija. Varsinkin Zachris Topeliuksen päätoimittajakaudella vuosina 1841–1860 sitä käytettiin Suomen Taideyhdistyksen tiedotuskanavana. Kansallisgallerian arkiston...
 |
Document Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851
Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen dukaattikilpailu vuonna 1887
Vuoden 1887 kilpailuun Suomen Taideyhdistyksen palkinnoista, joita usein kutsuttiin dukaattipalkinnoiksi, osallistui yhteensä 12 taiteilijaa 26 teoksella. Yhdistyksen palkinto- ja ostolautakunta valitsi vuodesta 1879 lähtien vuosittain jaettujen palkintojen saajat johtokunnan sijaan. Palkintojen...
 |
Document STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.2.1847 (§ 3) maksaa Helsinkiin kutsumalleen kellosepän pojalle Nikanderille matkakustannusten lisäksi 10 hopearuplan kuukausimaksun helmikuun alusta alkaen ja niin pitkään, kun hän on pääkaupungissa johtokunnan suostumuksella. Nikander...
 |
Person Zachris (Sakari) Topelius
Zachris Topelius (1818–1898) toimi Suomen Taideyhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä vuosina 1847–1869. Topeliuksen rooli Taideyhdistyksessä oli ennen kaikkea käytännön asioiden hoitaminen. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1864–1889.Topelius oli...
 |
|
Person Fredrik Cygnaeus
Pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus (1807–1881) oli innostava hahmo, jonka improvisoidut ja korkealentoiset puheet ja näyttävä olemus painuivat aikalaisten mieliin. Hän oli myös merkittävä mielipidevaikuttaja, jonka puheissa ja taidekäsityksessä ilmenivät intomielisyys ja ihanteellisuus....
 |
Person Berndt Otto Schauman
Ruotsinkieliseen aatelissukuun kuulunut Berndt Otto Schauman (1821–1895) oli alun perin poliittiselta kannaltaan täysin ruotsinmielinen, mutta kääntyi myöhemmin edustamaan fennomaniaa, suomenmielisyyttä. Hän aloitti yliopisto-opinnot, mutta varsinainen tutkinto jäi kuitenkin suorittamatta....
 |
Person Carl Johan Walleen
Vuonna 1846 Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi haluttiin henkilö, joka oli vaikutusvaltainen sekä riittävän laajalti verkostoitunut. Finanssipäällikkö, vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin kieltäydyttyä tehtävästä toimeen valittiin prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisen näyttelyn luettelo vuodelta 1847
Förteckning öfver Finska Konstföreningens exposition i Helsingfors. Helsingfors: Finska Konstföreningen. Kansallisgallerian kirjasto.
 |
Document Ritarihuoneella 1885 pidetyn Suomen taiteen suurkatselmuksen luettelo
Illustrerad katalog till Finska konstutställningen 1885 / Kuvillinen luettelo Suomen taidenäyttelystä 1885. Helsingfors. Kansallisgallerian kirjasto.
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 25.5.1905
Kun Suomen Taideyhdistys alkoi julkaista painettuja vuosikertomuksia, myös taideteosarpajaisten voitto- ja voittajalistat painettiin niihin. Vuoden 1905 arpajaisten voittoluettelo kertoo, että arpajaisiin ostettiin oman ajan arvostettujen taiteilijoiden teoksia ja samojen taiteilijoiden töitä,...
 |
|
Sivu Taidenäyttelytoiminnan alku Suomessa
 |
Sivu Kuvataidekritiikin alkuvaiheet suomalaisessa lehdistössä
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen säännöt 1846
Taideyhdistyksen ensimmäiset säännöt vahvistettiin perustavassa kokouksessa 27.1.1846. Ne perustuivat senaatin jo vuonna 1843 hyväksymiin Taideyhdistyksen sääntöihin. Painetut säännöt jaettiin yhdistyksen jäsenille ilmeisesti liittymisen yhteydessä. Ensimmäiset säännöt olivat voimassa vain nelisen...
 |
|
Document Kutsuttujen lista Yliopistolla pidettävään Taideyhdistyksen perustamiskokoukseen 26.1.1846
Taideyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 27.1.1846, kello kuusi illalla Tiedekuntien huoneessa Aleksanterin Yliopistossa, nykyisen Helsingin yliopiston tiloissa. Suomen Taideyhdistyksen intendentti B. O. Schauman piti myöhemmin tätä päivää Suomen Taideyhdistyksen perustamispäivänä.Schaumanin...
 |
Document Keisarillisen Suomen senaatin päätös 23.5.1843 Taideyhdistyksen perustamisesta ja sen sääntöehdotuksen hyväksymisestä
Keisarillisen Majesteetin nimissä Suomen senaatti antoi myönteisen vastauksen anomuskirjelmään Taideyhdistyksen sääntöjen vahvistamiseksi 23.5.1843. Perusteluina hakemukseensa sen allekirjoittajat olivat nostaneen esiin J. W. Snellmanin ajatuksen taideopintojen merkityksestä osana yleistä...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen ensimmäinen perustamissuunnitelma 1834
Asiakirja liittyy ensimmäiseen tunnettuun yritykseen perustaa Taideyhdistys Suomeen ja on päivätty Helsingissä 18.6.1834. Se sisältää samalla listakeräyksen, jossa kehotettiin jokaista sivistynyttä suomalaista tukemaan kotimaisia taiteellisia kykyjä ja liittymään Taideyhdistyksen jäseniin 25 ruplan...
 |
|
Person Ferdinand von Wright
Lintu- ja maisemamaalarina tunnettu Ferdinand von Wright (1822–1906) oli kotoisin Kuopion Haminanlahdesta ja viisitoistapäisen sisarussarjan nuorimmainen. Ferdinandin taideopinnot eivät olleet järjestelmällisiä, mutta hän sai erinomaista opetusta taiteilijaisoveljiltään Magnukselta ja...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852
Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen jäsenkortistot 1844–1951
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa on neljä laatikollista jäsenkortteja yhdistyksen toiminnan alusta aina 1950-luvun alkuun asti. Jokaisessa kortissa on jäsenen nimi, arvontanumero eli entinen osakkeen numero ja/tai jäsennumero ja eronneiden kohdalta eroamisvuosi. Kortit on arkistoitaessa sidottu...
 |
Document Turun piirustuskoulun perustamis- ja toimintasuunnitelma vuodelta 1848
Kuvassa oleva perustamissuunnitelma Turun piirustuskoulua varten on Suomen Taideyhdistyksen arkistossa vuoden 1848 pöytäkirjojen ja liitteiden joukossa vuoden viimeinen asiakirja. Se ajoittuu siten todennäköisesti vuoden 1848 loppuun tai vuoden 1849 alkupuolelle. Vuoden 1848 marraskuussa aloitti...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen vuosien 1844–1873 jäsenluettelo
Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti.Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita...
 |
|
Sivu Suomen Taideyhdistyksen jäsenistö ja varhainen taideyleisö
 |
Document August Pomellin kuitti C. F. Haartmanin liittymisestä yhdistykseen ja jäsenmaksun maksamisesta 20.12.1855
Porilainen lääkäri C. F. Haartman liittyi Suomen Taideyhdistyksen jäseneksi vuonna 1855. Hän maksoi kerralla neljän vuoden jäsenmaksun 3 hopearuplalla. Hänestä tuli näin yhdistyksen osakas, jonka osakkeen numero oli 606. Tämän jälkeen Haartman osallistui osakkeellaan aina yhdistyksen vuosittaisiin...
 |
Document Ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen palkintokilpailu maaliskuussa 1858
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta perusti yhdistykselle palkinnot vuonna 1857 kannustamaan taideopinnoissa menestyneitä nuoria taiteilijoita. Ensimmäisen kerran nämä myöhemmin dukaattipalkinnoiksi kutsutut palkinnot jaettiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 1858. Oheisessa...
 |
|
Sivu Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnot 1800-luvulla
 |
Sivu Arpajaiset vai taidekokoelma?
 |
Sivu Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset stipendiaatit
 |
|
Document Ostokuitti Johan Knutsonin teoksesta Näkymä Helsingin saaristosta
Pala taidehistoriaaPienelle ruutupaperin palalle on kirjoitettu muutama rivi Suomen taidehistoriaa: kyseessä on Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiinsa ostaman maalauksen ostokuitti. Yhdistys osti taiteilija Johan Knutsonilta (1816–1899) teoksen En utsikt från Helsingfors skärgård (Näkymä...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 11.3.1850
Suomen Taideyhdistyksen vuoden 1850 arpajaisissa voittoja oli 26. Oheisella voittolistalla on kolme taiteilija Ida Silfverbergin teosta, kaikki kopioita ulkomaisista maalauksista (voitot numerot 14–16): Hollantilaisen raatimiehen muotokuva, Henrik IV ja Tyttö kynttilänvalossa. Silfverberg...
 |
Document Suomen Taideyhdistyksen varhaisimmat ostot ja lahjoitukset
Tämä Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjan liite antaa tietoa yhdistyksen ensimmäisistä ostoista ja sen saamista lahjoituksista. Vuoden 1849 kohdalle arkistoidun asiakirjan ensimmäisellä sivulla on alkuun lueteltu ostetut teokset. Numerointi on tehty näyttelyluettelon mukaan, sillä teokset on ostettu...
 |
|
Document Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 10.3.1847
Vuonna 1846 toimintansa aloittaneen Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset jäsenistön keskuudessa järjestetyt taideteosarpajaiset pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 10.3.1847. Silloin arvottiin 18 taideteosta. Arvottujen teosten lista ja onnelliset voittajat luetellaan vuosikokouksen pöytäkirjan...
 |
Document Kirje Carl Gustaf Estlanderilta Berndt Otto Schaumanille 19.6.1875
Tässä Kansallisgallerian arkiston Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Taiteilijakirjekokoelmaan kuuluvassa kirjeessä Carl Gustaf Estlander kirjoittaa B. O. Schaumanille.Ikkalasta lähettämässään kaksisivuisessa kirjeessä Estlander mm. kirjoittaa valokuvien tilaamisesta Suomen...
 |
Person Carl Gustaf Estlander
Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina, kulttuuripoliitikkona, valtiopäiväedustajana, valtioneuvoksena ja lehtimiehenä tunnettu Carl Gustaf Estlander (1834–1910) kuului lisäksi Suomen Taideyhdistyksen keskeisiin vaikuttajiin. Hän toimi ensin yhdistyksen sihteerinä ja...
 |
|
Sivu Suomen Taideyhdistyksen taideteosarpajaiset
 |
Sivu Lahjoitukset
 |
Sivu Hankinnat
 |
|
Sivu Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja niiden karttuminen
 |
Sivu Suomen Taideyhdistyksen perustaminen
 |
Publication Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
 |