Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Ostokuitti Johan Knutsonin teoksesta Näkymä Helsingin saaristosta
Pala taidehistoriaa Pienelle ruutupaperin palalle on kirjoitettu muutama rivi Suomen taidehistoriaa: kyseessä on Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiinsa ostaman maalauksen ostokuitti. Yhdistys osti taiteilija Johan Knutsonilta (1816–1899) teoksen En utsikt från Helsingfors skärgård (Näkymä Helsingin...
Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnot 1800-luvulla
Ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen palkintokilpailu maaliskuussa 1858
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta perusti yhdistykselle palkinnot vuonna 1857 kannustamaan taideopinnoissa menestyneitä nuoria taiteilijoita. Ensimmäisen kerran nämä myöhemmin dukaattipalkinnoiksi kutsutut palkinnot jaettiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 1858. Oheisessa...
Ruotsi
Saksa
Magnus von Wrightin luettelo vuoden 1846 matkalla tekemistään piirustuksista ja luonnoksista / 1846 Under en resa gjorde teckningar, utkast och rittningar
Loppukesällä 1846 Magnus von Wright matkusti eteläisessä Suomessa kerätäkseen aiheita suunnitteilla olevaan Finland framställdt i teckningar -teokseen. Kirjan tekstistä vastasi Suomen Taideyhdistyksen sihteeri, sanomalehtimies Zachris Topelius ja topografisiin maisemakuvittajiin kuuluivat von...
München ja Wien 1800-luvulla
Johan Knutson
28.09.1816
Allerum, Skåne, Ruotsi
13.09.1899
Helsinki

Ruotsista 24-vuotiaana Suomeen muuttaneen Johan Knutsonin varhaistuotanto kertoo romantiikan leviämisestä suomalaiseen maalaustaiteeseen. Knutson oli todennäköisesti tutustunut romantiikkaan sekä Tukholmassa 1830-luvun lopulla että Kööpenhaminassa samoihin aikoihin. Näiden kaupunkien ohella on korostettava Porvoon merkitystä, sillä siellä Johan Ludvig Runebergin romantiikkaan ankkuroitunut, mutta antiikista vaikutteita saanut runous vaikutti olennaisesti Johan Knutsonin taiteeseen.

Runebergin lähipiiriin Porvoossa kuulunut Knutson toimi vuodesta 1844 alkaen kaupungissa piirustuksen opettajana. Hiljaiseksi ja sulkeutuneeksi opettajaksi luonnehdittu, melko eristynyttä elämää elänyt taiteilija sai lisäansioita toimimalla maisema- ja muotokuvamaalarina.

Suomen Taideyhdistys hankki kokoelmiinsa suhteellisen myöhään Johan Kunutsonin teoksia. Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluu nykyisin 115 teosta, pääasiassa piirustuksia ja maalauksia. Piirustusten joukossa on useita J. L. Runebergia käsitteleviä tutkielmia, kuten J. L. Runeberg sorsajahdissa.

Johan Knutsonin taiteessa, ennen kaikkea Porvoon museon kokoelmiin nykyisin kuuluvassa Näkymä Porvooseen taiteilijan ateljeesta -maalauksessa, kuvastuva romantiikan aikakautta heijastava sisäinen levottomuus muistuttaa valistusajan päättymisestä. Tässä Knutsonin ateljeekuvassa yö avaa dramaattisen näyttämön, jossa järjen luomat mittakaavat menettävät merkityksensä ja jossa yön mystinen ja melankolinen tunnelma kääntää katseen elämän rajallisuuteen, kuoleman läsnäoloon. Se muistuttaa kadotetusta paratiisista, ikuisesta kaipuusta, suuresta halusta mutta myös haaksirikosta ja ihmismielen kokemasta yksinäisyydestä ja erillisyyden tunteesta.

Johan Knutsonin ateljeeta kuvaavan maalauksen modernistisuus käy ilmi, kun sitä verrataan Berndt Godenhjelmin luultavasti samalla vuosikymmenellä Pietarissa maalamaan Omakuvaan pietarilaisessa työhuoneessa. Klassismin ankaruutta kuvastavassa ateljeenäkymässä Godenhjelm pitää etäisyyttä katsojiin; työtilan ikään kuin pyhää olemusta – ja samalla taiteilijan sisintä – on mahdollista tarkastella vain kaukaa, eteishallista käsin. Taiteilijoiden ateljeet saivat museorakennusten tavoin 1800-luvulla sakraaliseen tilaan yhdistettäviä merkityksiä, joiden heijastuksia näemme myös Godenhjelmin maalauksessa.

Knutsonin maalauksessa ei ehkä kuitenkaan ole kyse pelkästään aikakaudella yleistyneestä kuvatyypistä, ateljeekuvasta, vaan eräänlaisesta taiteilijan omakuvasta. Samalla kyse saattaa olla näkymästä hänen elämänsä symboliseen ja salaperäiseen keskukseen.

J. L. Runebergin tavoin Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki snellmanilaisessa hengessä toteuttamaan maalauksissaan, maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä kertovat mm. teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan ja Rekolankoski Jämsässä.

Ruotsalaisesta syntyperästään huolimatta Knutson rakensi Runebergin rinnalla Ruotsin valtapiiristä irrotetulle, Venäjän keisarikunnan alaisuuteen kuuluneelle Suomen kansalle sen omaa kuvaa, omaa kansallista identiteettiä.

 

Ulla Vihanta 2010