Suomen Taideyhdistyksen perustaminen

Vuosikymmen suunnittelutyötä perustamisen taustalla

Suomen suuriruhtinaskunnassa ryhdyttiin vuonna 1834 ulkomaisten esikuvien ja romantiikan aatteiden mukaisesti keräämään pääomaa taideyhdistyksen perustamista varten. Kuvataiteen saralla kansalliseen edistykseen liittyvää ajatusta vei eteenpäin joukko yliopiston ja senaatin virkamiehiä Helsingistä. Taiteilijoista yhdistyksen perustamisen alkuvaiheisiin osallistuivat etenkin Magnus von Wright, Johan Erik Lindh ja Pehr Adolf Kruskopf (1805–1852).

Suomen Taideyhdistyksen perustaminen onnistui vasta useampien yritysten jälkeen. Yhdistyksen säännöt vahvistettiin virallisesti vuonna 1846. Perustamisasiakirjaan tarvittiin hallitsijan ja senaatin hyväksyntä. Sen varmistamiseksi yhdistys pyysi perintöruhtinas Aleksanterin (1818–1881) nuorempaa poikaa, suuriruhtinas Aleksanteria (1845–1894), myöhemmin hallitsijana Aleksanteri III, yhdistyksen korkea-arvoiseksi suojelijaksi. Suomen Taideyhdistys uudisti sääntöjään jo 1849, kolmen vuoden toiminnan jälkeen. Nyt muun muassa Suomen Taideyhdistyksen Turun sivuosasto ja valtakunnallinen asiamiesverkosto saivat virallistetun aseman.

Taideyhdistyksen johto ja toiminta 1800-luvulla

Aluksi Suomen Taideyhdistys keskittyi toiminnassaan taideteosten hankintaan jäsenistön kesken pidettäviin vuotuisiin taidearpajaisiin. Samassa yhteydessä aloitettiin taidenäyttelytoiminta esittelemällä arvottuja teoksia julkisesti heti yhdistyksen vuosipäivän, 10. maaliskuuta (suuriruhtinas Aleksanterin syntymäpäivä) juhlallisuuksien jälkeen. Yhdistys tähtäsi tavoitteidensa mukaisesti yleisön taidemaun kehittämiseen ja suomalaisen taiteilijakunnan synnyttämiseen. Kotimaista taideopetusta varten perustettiin piirustuskoulu Helsinkiin vuonna 1848. Taideyhdistys jakoi toimintansa alusta alkaen myös apurahoja stipendiaateilleen.

Taideyhdistyksen johtokuntaan valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi salaneuvos Carl Johan Walleen, jonka seuraajat puheenjohtajana edustivat sääty-yhteiskunnan ylätasoa. Yhdistyksen varainhoitajat tulivat liike-elämästä, kun taas sihteerin tehtäviä hoitivat 1800-luvun kuluessa useat sanomalehtimiehet, ensimmäisenä Zachris Topelius. Johtokunnan jäseniin lukeutui yleensä vähintään yksi kuvataiteilija tai arkkitehti: Magnus von Wright, johtokunnassa 1846–1868, Frans Anatolius Sjöström (1840–1885), johtokunnassa 1874–1876, Adolf von Becker johtokunnassa 1878–1880 ja 1883–1889, Hjalmar Munsterhjelm (1840–1905), johtokunnassa 1877–1879, Jac. Ahrenberg (1847–1914), johtokunnassa 1880–1883 ja Carl Eneas Sjöstrand, johtokunnassa 1883–1897.

Suomen Taideyhdistyksen toiminta ja maamme kuvataide-elämän rakenteet vakiintuivat 1850-luvulla, jolloin johtokunnan keskeiseksi hahmoksi nousi kansallisen taiteen puolestapuhujana rehtori Fredrik Cygnaeus. Taideyhdistyksen kokoelma alkoi karttua saatujen lahjoitusten ja piirustuskouluille malliteoksiksi hankittujen maalausten kautta, vaikka järjestelmällisen kartuttamisen alkuun päästiin vasta 1860-luvulla.

Tutkimushaasteita

Käsitykset Suomen Taideyhdistyksen perustamiseen liittyvistä tapahtumista ja eri henkilöiden osuudesta niihin vaihtelevat aikalaislähteissä ja myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa. Suomen Taideyhdistyksen arkistossa on niukalti varhaisia pöytäkirjoja tai muita asiakirjoja yhdistyksen perustamisajoilta ja sen toiminnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tutkija joutuu niiden lisäksi etsimään lisää muiden arkistonmuodostajien aineistoissa mahdollisesti säilyneitä, täydentäviä dokumentteja.

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. C 1. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1858–1869. C 2. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Sekalaisia liitteitä Suomen Taideyhdistyksen arkistoon 1940-. Suomen Taideyhdistyksen arkisto II, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Ervamaa, Jukka, 1989. "Kuvataide autonomian alkuajalla". Ars. Suomen taide. 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
Gyldén, Nils Abraham, 1868. Finska Konstföreningens stiftelse historiskt framställd. Helsingfors.
Pettersson, Susanna, 2008. Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin. Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Historiallisia Tutkimuksia 240 / Dimensio 6. Valtion taidemuseon tieteellinen sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Valtion taidemuseo.
Tikkanen, Johan Jakob, 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors.
Wright, Magnus von, 1805–1868. Dagbok 1841–1849. Konsnärsbröderna von Wrights dagböcker 3. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Utgiven Anto Leikola [et al.] 1999. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.