Lähteillä

Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti.

Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita yhdistyksessä keskeisesti toimineita henkilöitä. Sivun kaksi toiseksi ylimmäisenä on kirjastoamanuenssi Berndt Otto Schauman, josta tuli ensimmäinen yhdistyksen taidekokoelman intendentti vuonna 1869, ja toiseksi alimpana kirjailija, toimittaja ja professori Zachris Topelius, joka toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1847–1869 ja johtokunnan jäsenenä 1869–1880. Sivulla kolme ovat muun muassa taiteilija Magnus von Wright, jota tuohon aikaan yleensä nimitettiin insinööriksi ja joka oli yhdistyksen johtokunnan ainoa taiteilijajäsen vuosina 1846–1868, sekä kauppias ja kauppaneuvos Henrik Borgström (1799–1883), yhdistyksen ensimmäinen rahastonhoitaja.

Jäsenluettelon ensimmäisellä sivulla on kolme yhdistykseen heti alkuvaiheissa liittynyttä naista. He ovat helsinkiläiset kenraalin rouva Johanna Christina Ehrnrooth (o.s. von Platen) ja hänen tyttärensä neiti Adelaïde Ehrnrooth (1826–1905), josta tuli kirjailija ja aktiivinen naisasianainen, sekä professorin rouva Beata Sofia Gyldén (o.s. Wrede, k. 1864). Taideyhdistys otti jäsenikseen myös naisia, mikä ei ollut tuona aikana itsestäänselvyys. Naisten osuus koko jäsenkunnasta oli toiminnan ensimmäisinä vuosikymmeninä kuitenkin vain 8 % ja luottamustehtäviin heitä ei valittu. Helsinkiläisjäsenistä heitä oli hieman enemmän, noin 10 prosenttia, ja vuoden 1855 jälkeen naisjäsenten osuus kaikkiaan kasvoi. Naiset tulivat ennen kaikkea säätyläiskodeista. Monet liittyivät yhdessä miehensä kanssa, kuten rouva Gyldén. Hänen aviomiehensä Kreikan ja Rooman kirjallisuuden professori Nils Abraham Gyldén (1805–1888) oli toiminut aktiivisesti taideyhdistyksen perustamiseksi Helsinkiin ja oli Taideyhdistyksen johtokunnan varajäsen.