Viittaukset

Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 11.3.1850
Suomen Taideyhdistyksen vuoden 1850 arpajaisissa voittoja oli 26. Oheisella voittolistalla on kolme taiteilija Ida Silfverbergin teosta, kaikki kopioita ulkomaisista maalauksista (voitot numerot 14–16): Hollantilaisen raatimiehen muotokuva, Henrik IV ja Tyttö kynttilänvalossa. Silfverberg...
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset stipendiaatit
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta arvioi 10-vuotiskertomuksessaan ensimmäisiä yrityksiään tukea nuoria lahjakkuuksia
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta katsoi 10-vuotiskertomuksessaan maaliskuussa 1856 taaksepäin toimintaansa ja sen tuloksia. Sivulla 17 se totesi, ettei ollut onnistunut ensimmäisten stipendiaattiensa osalta uuden suomalaisten taiteilijoiden sukupolven kasvattamisessa. Poikkeuksena oli vain Erik...
Suomen Taideyhdistyksen vuosikokouksen 10.3.1855 pöytäkirja § 5
Suomen Taideyhdistyksen kevään 1855 vuosikokouksen pöytäkirjassa (§ 5) on merkintä, että yhdistyksen varhaiselle stipendiaatille, Johan Henrik Asplundille maksettiin keväällä 1855 sata hopearuplaa ennakkoa kopioista, jotka hänen oli tarkoitus maalata Pietarissa. Mitään tietoja matkasta tai...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849
Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista...

Asiasanat

Johan Henrik Asplund
1856

Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisistä stipendiaateista eniten kehuja saanut Johan Henrik Asplund oli kotoisin varattomasta perheestä Uudestakaarlepyystä. Opintojen jälkeen hän jatkoi taiteilijan tiellä lyhyen elämänsä loppuun asti. Hänen teoksiaan oli esillä viidessä Taideyhdistyksen näyttelyssä, ja vuonna 1854 esiteltyä Psykhe-maalausta lukuun ottamatta teokset olivat kopioita. Asplund on maalannut Tuusulan kirkon Ristiinnaulittu-aiheisen alttaritaulun vuoden 1854 paikkeilla.

Taideyhdistyksen 10-vuotiskertomuksen mukaan Asplundia painoi väärinvalitun ja epäonnistuneen uran taakka. Ainoa pelastus, paluu käsityöläisyyteen, oli yhdistyksen johtokunnan mielestä kovempi kohtalo kuin itse taiteilijatulevaisuuden tuho. Asplund kuoli jo vuoden 1856 kesällä.

Hanna-Leena Paloposki 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. C 1. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Tikkanen, J. J., 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Helsingfors Central-tryckeri.
Tuusulan kirkko http://www.kolumbus.fi/kirkko.jossain/Tlakuvat.html (29.6.2012)