Lähteillä

Kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand syntyi Tukholmassa vuonna 1828. Hän opiskeli kaupungin Kuninkaallisessa taideakatemiassa vuosina 1843–1855 ja rahoitti opintonsa toimimalla ornamenttiveistäjänä. Hän jatkoi opintojaan 1850-luvulla Kööpenhaminassa, aluksi Taideakatemiassa ja myöhemmin kuvanveistäjä Herman Vilhelm Bissenin (1798–1868) johdolla.

Sjöstrand saapui ensimmäisen kerran Suomeen vuonna 1856 Fredrik Cygnaeuksen kutsumana suunnittelemaan maan ensimmäistä kansallismuistomerkkiä. Kyseessä oli Henrik Gabriel Porthanin, "Suomen historian isän", patsas Turkuun. Muistomerkkiä oli alettu suunnitella jo vuonna 1854. Ensimmäinen Suomen-vierailu kesti vuoden, syksystä 1856 syksyyn 1857. Cygnaeus sai Sjöstrandin houkuteltua maahan Porthan-hankkeen lisäksi todennäköisesti lupaamalla muun muassa muotokuvatilauksia, joilla Sjöstrand elättikin itsensä.

Ylioppilaskunnan tilattua suomalaisten merkkimiesten rintakuvat Sjöstrand matkusti syksyllä 1857 Müncheniin työstämään niitä. Lopullinen tilaus Porthanin patsaasta tuli vasta vuonna 1859 taiteilijan ollessa edelleen Saksassa. Sjöstrand työskenteli muistomerkin parissa Italiassa, kunnes sen viimeistely vei hänet uudelleen Müncheniin syksyllä 1861.

Vuodet 1861–1862 Sjöstrand asui synnyinmaassaan Ruotsissa, mutta muutti sen jälkeen toisen kerran Suomeen. Tällä kertaa Cygnaeus kutsui hänet opettamaan. Kuvanveistoa ei Suomessa ennen Sjöstrandin saapumista juurikaan ollut. Sjöstrand aloittikin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa kuvanveiston opettamisen ja astui Berndt Abraham Godenhjelmin rinnalle koulun toiseksi opettajaksi. Näin kuvanveisto vakiinnutettiin osaksi maan kulttuurielämää, ja Sjöstrand sai ansaitun kunnianimen Suomen kuvanveiston isä. Piirustuskoulun lisäksi hän opetti myös Taideteollisuus-Keskuskoulussa sekä Polyteknillisessä reaalikoulussa.

Porthanin muistomerkki paljastettiin lopulta vasta vuonna 1864. Asian suurta merkitystä ajan Suomessa kuvastavat patsaan julkistamiseen liittyneet juhlallisuudet: paljastuspäivänä oli kansallinen juhlapäivä, koululaisilla oli vapaata, kaupat olivat kiinni, kaupunki koristeltu kuudellasadalla lyhdyllä ja hulmuavilla viireillä.

Carl Eneas Sjöstrand oli hyvin varovainen taiteilija, joka suosi tasapuolisesti ajan kahta kuvanveiston pääsuuntausta, klassismia ja romantiikkaa, kumpaakin varsin sovinnaisessa hengessä. Lisävärityksen taiteilijankuvaan antoivat kalevalaiset aiheet. Juuri niiden innoittamana, suomalaisen mytologian kiehtomana hänet oli ollut vaivatonta houkutella Suomeen.

Kalevalan aiheista Sjöstrandia kiinnosti erityisesti Kullervo. Hänen oli helppo samastaa kehdosta kolmipäiväisenä nouseva Kullervo siihen, miten Suomen kuvanveistokin nousi kehdostaan taiteilijan itsensä johdattelemana. Sovinnaista Sjöstrandia näytti kiehtoneen hurjapäisen Kullervon alistetun orjan kohtalo.

Sjöstrandin kaikkein näkyvimmät teokset sijaitsevat Ateneum-rakennuksen julkisivussa. Taiteen neljä karyatidia, maailmantaiteen suurten mestarien muotokuvat ja päätykolmion Suomi-neito seppelöimässä taiteen ja teollisuuden yhteistyön syntyivät tilaustyönä kansallisgallerian fasadin keskeisiksi koristeaiheiksi.

Fredrik Cygnaeuksen kuoltua vuonna 1881 Sjöstrand joutui syrjään niin taide-elämässä kuin opettajanpaikaltaan. Zachris Topeliuksen ansiosta hän sai kuitenkin tuntiopettajan työn ja myöhemmin myös valtioneläkkeen. Sjöstrand aloitti myöhemmin uudelleen kuvanveistoateljeen opettajana, jona hän toimi vuoteen 1901 asti, tosin ilman oppilaita.

Sjöstrand muutti sairastuttuaan Tukholmaan tyttäriensä luokse vuonna 1904. Taiteilijan toiveen mukaisesti hänet haudattiin kuitenkin Suomeen.