Viittaukset

Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen perustaminen
Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat ja niiden karttuminen
Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....

Asiasanat

Carl Johan Walleen
05.09.1781
Turku
21.03.1867
Helsinki

Vuonna 1846 Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi haluttiin henkilö, joka oli vaikutusvaltainen sekä riittävän laajalti verkostoitunut. Finanssipäällikkö, vapaaherra Lars Gabriel von Haartmanin kieltäydyttyä tehtävästä toimeen valittiin prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867). Walleen täytti hyvin ehdot, sillä hän polveutui merkittävästä säätyläissuvusta ja oli jo ehtinyt ansioitua virkamiesuralla.

Walleen oli kiinnostunut taiteista ja omisti oman taidekokoelman – seikka, joka lehdistön taholla huomioitiin myönteisesti. Tunnettu taiteen keräilijä Anatole Demidoff (1812–1870) oli Walleenin tytärpuolen Aurora Demidoffin (o.s. Stjernvall, myöhemmin Karamzin) lanko Walleenilla oli myös mittava kotikirjasto.

Walleenin näkemys Taideyhdistyksestä oli ihanteellinen, eikä hän hyväksynyt sen kokoelmien perustamista. Tätä on pidetty yhtenä syynä Walleenin eroon Taideyhdistyksen puheenjohtajan tehtävästä jo vuonna 1849.

Henkilönä Walleen oli sulavakäytöksinen hovimies ja keskeinen hahmo Helsingin seurapiireissä. Hänelle myönnettiin salaneuvoksen arvo vuonna 1832 ja 1840 hänet vihittiin lakitieteen kunniatohtoriksi. Erotessaan prokuraattorin virasta vuonna 1854 Walleen korotettiin vapaaherralliseen säätyyn. Hänet palkittiin myös kunniamerkein, hänellä oli hyvät suhteet keisariperheeseen. Keisarin pojanpojasta Aleksanterista, myöhemmin Aleksanteri III, tuli Taideyhdistyksen suojelija.

Walleen rakennutti Helsinkiin, Töölönlahden rantaan, Hakasalmen huvilan - Villa Hagasundin eli "Villa Walleenin", joka valmistui vuonna 1844. Rakennuksessa toimii nykyisin Helsingin kaupunginmuseo.

 

Maritta Mellais 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Pettersson, Susanna, 2008. Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin. Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Historiallisia Tutkimuksia 240 / Dimensio 6. Valtion taidemuseon tieteellinen sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Valtion taidemuseo.
Tyynilä, Markku, 2007. "Carl Johan Wallen". Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3330/ (viitattu 10.10.2012)