Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Kirje Carl Gustaf Estlanderilta Berndt Otto Schaumanille 19.6.1875
Tässä Kansallisgallerian arkiston Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Taiteilijakirjekokoelmaan kuuluvassa kirjeessä Carl Gustaf Estlander kirjoittaa B. O. Schaumanille. Ikkalasta lähettämässään kaksisivuisessa kirjeessä Estlander mm. kirjoittaa valokuvien tilaamisesta Suomen...
Saksa
Taiteilija Arvid Liljelundin kirje Fredrik Cygnaeukselle 3.10.1868
”Korkeasti kunnioitettu Herra Waltioneuwos. Suurimmassa nöyryydessä saan esitellä pyyntöäni. Herra Waltioneuwos on hyvä ja lähettää minulle net Suomen waltiolta minulle suodut apuwarat, tämän wuoden edestä.” Kohteliaasti aloitetussa kirjeessään taiteilija Arvid Liljelund muistuttaa Suomen...
Lehtileike: Arvid Liljelundin Omakuva,1871
Arvid Liljelundin Omakuva (1871) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Tässä on pahville liimattu lehtileike teoskuvasta. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Düsseldorf 1800-luvulla
Arvid Liljelund
20.01.1844
Uusikaupunki
21.07.1899
Uudenkaupungin maalaiskunta

1860- ja 1870-luvun vaihde oli avannut tietä suomalaisen kansankuvauksen uudistumiselle ja aikaisempaa realistisemmalle otteelle. Taiteilija K. E. Janssonin varhainen kuolema katkaisi kuitenkin hyvin alkaneen kehityksen. Suuntaa jatkamaan nousi Arvid Liljelund, joka pääsi kotikaupunkinsa Uudenkaupungin asukkaiden tukemana opiskelemaan Turun piirustuskouluun. Näin tosin vasta sen jälkeen kun hän oli hankkinut turvallisen ammatin, seurannut isäänsä räätälintyössä ja saanut räätälin kisällikirjan.

Liljelund opiskeli Turun ja Helsingin piirustuskouluissa. Opinnot jatkuivat edelleen Düsseldorfin Taideakatemiassa Saksassa vuosina 1866–1869. Heti opintonsa päätettyään Liljelund alkoi toimia opettajana Helsingin piirustuskoulussa sekä myöhemmin opettajana ja johtajana Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa vuosina 1891–1899.

Liljelund tunsi kiinnostusta ennen kaikkea kansankuvaukseen, jossa jokainen yksityiskohta oli merkityksellinen ja huomion arvoinen. Erityisesti hän syventyi kangasmateriaalien taidokkaaseen kuvaamiseen. Tämä käy hyvin ilmi Düsseldorfin ajan päätyöstä, maalauksesta Kansanpukujen osto Säkylässä vuodelta 1870.

Liljelund menestyi taiteilijana hyvin. Hän sai muun muassa Pietarin Taideakatemian arvonimen ”Ensiluokan taiteilija”. Suosiota saaneiden töiden aiheina olivat usein kotielämän pienet tapahtumat, joissa leppoisa huumori yhdistyi vetoaviin lapsiaiheisiin ja tunteellisiin tilanteisiin. Liljelund oli kuitenkin usein taiteilijana parhaimmillaan teoksissa, jotka jäivät vaille tavanomaista pikkutarkkaa ja huolellista viimeistelyä, kuten nykyään Kansallismuseon omistamassa teoksessa Sisäkuva Taivassalon kirkosta vuodelta 1884.

2012

Lähteet ja kirjallisuus

Koskimies-Envall, Marianne, 2005. ”Arvid Liljelund”. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3427/ (viitattu 22.11.2012)
”Arvid Liljelund”. Suomen kuvataiteilijat -matrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi (viitattu 22.11.2012)