© Kansallisgalleria / Ainur Nasretdin

STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3, sivu 1/2. Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Nid: 488
© Kansallisgalleria / Ainur Nasretdin

STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3, sivu 2/2. Suomen Taideyhdistyksen arkisto, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.

Nid: 489

Viittaukset

Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset stipendiaatit
Kotimaisten taiteilijoiden opintojen tukeminen alkaa: Erik Johan Löfgren Suomen Taideyhdistyksellä oli edessään suuri työsarka, suomalaisen taide-elämän luominen. Taiteen opetus oli maassa alkutekijöissään, eikä taiteilijoitakaan juuri ollut. Yhdistys katsoikin, että sen oli ryhdyttävä tukemaan ja...

Asiasanat

STY:n johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.2.1847 (§ 3) maksaa Helsinkiin kutsumalleen kellosepän pojalle Nikanderille matkakustannusten lisäksi 10 hopearuplan kuukausimaksun helmikuun alusta alkaen ja niin pitkään, kun hän on pääkaupungissa johtokunnan suostumuksella. Nikander, jolla kuivailtiin olevan erityinen taipumus piirtämiseen, sai rahallisen avustuksen lisäksi käyttöönsä pienen huoneen Taideyhdistyksen tuolloin vuokraamissa tiloissa kauppaneuvos Heidenstrauchin talossa Kauppatorilla.

Hanna-Leena Paloposki 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan kokouksen 12.2.1847 pöytäkirja § 3. Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. C 1. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.