Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen perustaminen
Suomen Taideyhdistyksen vuosien 1844–1873 jäsenluettelo
Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti. Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita...
Saksa
Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852
Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus von Wright,...
Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....
Kotimaisen taideopetuksen varhaisvaiheita
Magnus von Wrightin luettelo vuoden 1846 matkalla tekemistään piirustuksista ja luonnoksista / 1846 Under en resa gjorde teckningar, utkast och rittningar
Loppukesällä 1846 Magnus von Wright matkusti eteläisessä Suomessa kerätäkseen aiheita suunnitteilla olevaan Finland framställdt i teckningar -teokseen. Kirjan tekstistä vastasi Suomen Taideyhdistyksen sihteeri, sanomalehtimies Zachris Topelius ja topografisiin maisemakuvittajiin kuuluivat von...
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi [Sophia, Sofie] von Wrightille, Düsseldorf 22.7.1857
Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään...
Berndt Abraham Godenhjelmin ansioluettelon luonnos 15.4.1849
Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulun ensimmäinen opettaja Berndt Abraham Godenhjelm laati ensimmäisen toimivuotensa keväällä itsestään curriculum vitaen, ansioluettelon, jota on myöhemmin käytetty ensisijaisena tietolähteenä taiteilijan varhaisemmista elämänvaiheista. Sen mukaan...
Düsseldorf 1800-luvulla
Magnus von Wright
13.06.1805
Kuopion pitäjä
05.07.1868
Helsinki

Itseoppineen taiteilijan taideopinnot

Haminanlahden kartanon vanhin poika Magnus von Wright viehättyi luonnontieteistä jo lapsuudessaan linnustaessaan isänsä ja veljiensä kanssa Kuopion seudun metsissä. Kiinnostus eläintieteellisiin kuvituksiin syntyi samoin lapsuusvuosina ja jatkui yhä taitavampien, omaan havaintoon perustuvien piirustusten ja akvarellien tuotantona. Siirryttyään Ruotsiin 1826 hän ryhtyi opiskelemaan uutta graafista tekniikkaa, litografiaa, jota saattoi hyödyntää eläin- ja kansatieteellisissä kuvituksissa.

Syksyllä 1826 Magnus von Wright aloitti Tukholmassa myös lukuvuoden kestäneet säännölliset taideopintonsa. Hän opiskeli sekä Kuninkaallisessa Taideakatemiassa että Fahlcrantzin ja Julinin alkeispiirustuskoulussa (Kongliga Akademien för de Fria Konsterna, Fahlcrantz och Julins institut för elementar undervisning i figur- och landskapsteckning). Myöhempi tutkimus on kuitenkin katsonut opintojen keston ja merkityksen vähäiseksi. Juuri tuolloin Magnus von Wright tutustui ruotsalaisen taidemaalari Carl Johan Billmarkin (1804–1870) litografioihin, joiden kautta hän kiinnostui erityisesti maisemataiteesta.

Helsingin kuvataide-elämän käynnistäjiä

Muutettuaan Helsinkiin vuonna 1831 Magnus von Wright joutui aluksi ansaitsemaan elantonsa kartanpiirtäjänä. Kärsittyään vuosia valtion maanmittauskonttorin huonosta työilmapiiristä hän onnistui suhteillaan saamaan uuden työpaikan yliopiston museon eläintieteellisten kokoelmien konservaattorina ja museonhoitajana. Monipuolisten tietojensa ja taitojensa avulla hän järjesti ja kartutti näitä kokoelmia antaumuksellisesti. Kun yliopiston piirustusmestarin paikka vuonna 1849 avautui, von Wright valittiin piirustuksenopettajan virkaan. Tätä varhaisen kotimaisen taideopetuksen kannalta tärkeää tointa von Wright hoiti kuolemaansa asti.

Magnus von Wrightin ponnistelut nuorempien veljiensä Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand von Wrightin kuvataiteellisen uran edistäjänä tunnetaan. Ratkaisevan tärkeä panos suomalaisen kuvataiteen kehitykseen oli hänen keskeinen osuutensa Taideyhdistyksen perustamisessa. Hän toimi Suomen Taideyhdistyksen johtokunnassa alusta alkaen aina kuolemaansa asti. Käytännössä hän joutui usein hoitamaan myös yhdistyksen näyttelyiden kuraattorin ja näyttelymestarin tehtäviä.

Monipuolinen taiteellinen tuotanto

Oma ura taidemaalarina jäi välillä sivuun suuren perheen elättämiseen liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Lisäansioita saadakseen Magnus von Wright otti vastaan erilaisia tilaustöitä kuten aatelisvaakunoiden ja lääketieteellisten kuvitusten toteuttamista. Hän antoi jo 1830-luvun alusta asti piirustuksen ja kaunokirjoituksen opetusta niin yksityisesti kuin useissa helsinkiläisissä kouluissa. Von Wright jatkoi lisäksi kivipiirrostaitojensa hiomista painaakseen piirustusopetuksen tarpeisiin suunnittelemiaan mallilehtisalkkuja. Myöhemmin hän osallistui maisemapiirustuksillaan Finland framställdt i teckningar -teoksen kuvittamiseen.

Vasta 1840-luvulla Magnus von Wright aloitti öljyvärimaalauksen, jonka tekniikkaan hän tutustui Johan Erik Lindhin opastuksella. Opiskeltuaan vuonna 1857 Düsseldorfissa kahden kuukauden ajan norjalaisen maisemamaalari Hans Guden (1825–1903) johdolla, hän suuntautui yhä selvemmin suomalaisen kulttuurimaiseman kuvaamiseen. Magnus von Wright tunnetaan erityisesti oman aikansa Helsingin eri vuodenaikojen ja kaupungin silloisen rakennuskannan ylittämättömänä tallentajana.

Magnus von Wrightin lakonisia päiväkirjamerkintöjä täydentävät hänen eri arkistoissa säilyneet kirjeensä. Niiden kautta on mahdollista tavoittaa jotakin syvempää taiteilijan ajatuksista ja pyrkimyksistä. Kuvataiteen keskusarkiston Taiteilijakirjekokoelmassa on n. 130 kappaletta Magnus von Wrightin kirjettä vaimolleen.

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Pöytäkirjat 1846–1857. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Ervamaa, Jukka, 1989. "Kuvataide autonomian alkuajalla". Ars. Suomen taide. 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
Ervamaa, Jukka, 2007. "Magnus von Wright (1805–1868)". Suomen kansallisbiografia. 10. Trana-Österman. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Wright, Magnus von, 1805–1868. Dagbok 1824–1834. Konsnärsbröderna von Wrights dagböcker 1. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Utgiven Anto Leikola [et al.]. 1996. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Wright, Magnus von, 1805–1868. Dagbok 1841–1849. Konsnärsbröderna von Wrights dagböcker 3. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Utgiven Anto Leikola [et al.]. 1999. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.