Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen arpajaiset 10.3.1847
Vuonna 1846 toimintansa aloittaneen Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset jäsenistön keskuudessa järjestetyt taideteosarpajaiset pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 10.3.1847. Silloin arvottiin 18 taideteosta. Arvottujen teosten lista ja onnelliset voittajat luetellaan vuosikokouksen pöytäkirjan...
Robert Wilhelm Ekmanin suositus Erik Johan Löfgrenistä Suomen Taideyhdistykselle, Turku 20.11.1846
Turun piirustuskoulun opettaja, taiteilija Robert Wilhelm Ekman kirjoitti Erik Johan Löfgrenistä suosituksen Suomen Taideyhdistykselle. Hän toivoi, että yhdistys alkaisi tukea Löfgrenin opintoja. Ekman kirjoitti Turussa 20.11.1846 päivätyssä ruotsinkielisessä, yhden monimutkaisen virkkeen...
Turun piirustuskoulun perustamis- ja toimintasuunnitelma vuodelta 1848
Kuvassa oleva perustamissuunnitelma Turun piirustuskoulua varten on Suomen Taideyhdistyksen arkistossa vuoden 1848 pöytäkirjojen ja liitteiden joukossa vuoden viimeinen asiakirja. Se ajoittuu siten todennäköisesti vuoden 1848 loppuun tai vuoden 1849 alkupuolelle. Vuoden 1848 marraskuussa aloitti...
Ruotsi
Italia
Saksa
Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851
Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...
Kotimaisen taideopetuksen varhaisvaiheita
Turun piirustuskoulu
Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851
Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...
Robert Wilhelm Ekmanin visiittikorttivalokuva, 1860-luku
Albumiinivedos, 94 x 60 mm, tuntematon valokuvaaja, 1860-luku. Kerttu Rydmanin kokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Dresden 1800-luvulla
München ja Wien 1800-luvulla
Suomalaiset taiteilijat Italiassa 1800-luvun alusta 1860-luvun loppupuolelle
Robert Wilhelm Ekman
13.08.1808
Uusikaupunki
19.02.1873
Turku

Robert Wilhelm Ekman (1808–1873) kuului Suomen johtaviin taiteilijoihin 1860-luvulle asti. Hänen tuotantonsa käsittää historiamaalauksia, muotokuvia ja laatukuvia, mutta ennen kaikkea hänet tunnetaan ensimmäisenä Kalevalan tarinoihin syventyneenä ja niistä laajemmin innoittuneena suomalaisena taidemaalarina.

Huolimatta lapsuutensa ankeista kokemuksista orpona sukulaisperheen kasvattina, Ekman onnistui vanhemman veljensä avulla pääsemään perusteellisten taideopintojen pariin kehittämään kuvataiteellisia taipumuksiaan. Fredrik Ekman (1798–1872) otti hänet mukaansa Tukholmaan, jossa veljekset opiskelivat Kuninkaallisessa Taideakatemiassa. Opintojensa päätteeksi Robert Ekmanille myönnettiin suuri matkastipendi, jonka ansiosta hän saattoi jatkaa taideopintojaan ulkomailla. Hän työskenteli vuosina 1837–1844 pääasiassa Pariisissa, Italian eri kaupungeissa ja lyhyemmän ajan Saksassa. Ekman otti vielä lukuvuonna 1858–1859 virkavapauden opettajan työstään Turun piirustuskoulusta ja matkusti maalaamaan Pariisiin.

Palattuaan vuonna 1844 takaisin Tukholmaan Ekman sai hovi- ja historiamaalarin arvonimen. Seuraavana vuonna hän muutti Turkuun, jossa suunniteltiin tuomiokirkon kuorin koristamista freskomaalauksin. Tämän saamansa tilaustyön ohella hän maalasi seuraavina vuosikymmeninä muotokuvia ja runsaasti alttaritauluja Suomen kirkkoihin. Laaja monumentaalisen kirkkotaiteen tuotanto auttoi myös toimeentulo-ongelmissa, sillä ensimmäisen menestyksen vuosikymmenen jälkeen Ekman kamppaili toistuvissa rahavaikeuksissa.

Toimiessaan aluksi täysin palkatta Turun piirustuskoulun opettajana ja johtajana, Ekman pyrki monipuolistamaan opetusmetodeja. Kuten Magnus von Wrightillä, Johan Erik Lindhillä, Berndt Abraham Godenhjelmillä ja Johan Erik Löfgrenillä myös Ekmanilla oli yksityisoppilaita, etenkin maalausta opiskelevia naisia. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun perustamisen myötä vuonna 1848 naisetkin saivat tulla mukaan julkiseen korkeampaan kuvataideopetukseen. Käytännössä ammattilaiseksi tähtäävien oppilaiden oli tapana hankkia lisäopetusta yksityisesti.

Ekmanin varhaistuotanto käsittää etupäässä laatukuvia ja kansanelämään liittyviä henkilöaiheita Ruotsista ja muista ulkomaisista opiskelukaupungeista. Siirryttyään Suomeen hän maalasi niiden ohella Suomen historiaan liittyviä kohtauksia, joita Suomen Taideyhdistyksen johto ja erityisesti Fredrik Cygnaeus häneltä odotti. Monia henkilöhahmoja käsittävät kertovat maalaukset kuten sisämaan talonpoikaisinteriöörit runsaine yksityiskohtineen herättivät taideyleisössä ihailua. Suomalaisen talonpoikaisuuden esikuvallinen käsittelytapa ilmensi samalla sääty-yhteiskunnan rakenteita säilyttävää kansallistunnetta.

Kalevalan tarinoiden kuvallinen esittäminen oli Ekmanin johtava tavoite 1850-luvun lopulta alkaen. Hänen suurisuuntaiset pyrkimyksensä kuvata muinaissuomalaista menneisyyttä eivät lopulta vakuuttaneet kriitikoita. Kuvataiteessa romanttinen ihanteellisuus alkoi väistyä realistisemman aiheenkäsittelyn tieltä. Vaikka Ekman hallitsi realistisen esittämistavan, hänen mielestään se ei kuitenkaan soveltunut ylevän kalevalaisen maailman kuvaamiseen. Ekmanin kirjeet Helsinkiin Suomen Taideyhdistyksen johdolle, varsinkin yhdistyksen intendentti B. O. Schaumanille, sisältävät tietoja taiteilijan elämänvaiheista ja monipuolisista taiteellisista suunnitelmista.

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. C1. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1858–1869. C2. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1869–1876. C3. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Ervamaa, Jukka, 1981. R. W. Ekmanin ja C. E. Sjöstrandin Kalevala-aiheinen taide. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 81. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Ervamaa, Jukka, 1989. "Kuvataide autonomian alkuajalla". Ars Suomen taide 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
Hintze, Bertel, 1926. Robert Wilhelm Ekman. En konsthistorisk studie. Skrifter utgivna av Åbo Akademi 10. Helsingfors: Holger Schildts förlag.