Lähteillä

Lintu- ja maisemamaalarina tunnettu Ferdinand von Wright (1822–1906) oli kotoisin Kuopion Haminanlahdesta ja viisitoistapäisen sisarussarjan nuorimmainen. Ferdinandin taideopinnot eivät olleet järjestelmällisiä, mutta hän sai erinomaista opetusta taiteilijaisoveljiltään Magnukselta ja Wilhelmiltä. 15-vuotiaana Ferdinand muutti Wilhelmin luo Ruotsiin, missä hän viipyi vuoteen 1844 ja osallistui Svenska foglar -teoksen kuvittamiseen. Toisen kerran hän asui veljensä luona vuosina 1850–1852 ja kävi siellä vielä 1881.

Palattuaan Suomeen vuonna 1844 Ferdinand von Wright suuntautui määrätietoisesti vapaan kuvataiteilijan uralle ja oli jo mukana vuonna 1847 järjestetyssä Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisessä näyttelyssä.

Ferdinand von Wrightin teosten aihepiiri ulottui linnuista ja muotokuvista maisemiin ja kansanelämän kuvaukseen. 1850-luvulla hän keskittyi ennen kaikkea maisemiin, mutta opinnot Dresdenissä vuonna 1858 saivat hänet siirtymään pääasiassa lintujen maalaamiseen. Ulkomaiset vaikutteet johtivat myös siihen, että kertova sisältö tuli aikaisempaakin tärkeämmäksi hänen taiteessaan.

Vaikka Ferdinand von Wright luonnonaiheineen liittyykin suoraan veljiensä taiteeseen, hänen kuvansa ovat täynnä toisenlaista tunnelmaa. Ferdinandia kiinnosti luonnossa, tarkan kuvaamisen lisäksi, sen armottomuus, taistelu heikkojen ja vahvojen välillä. Kerta toisensa jälkeen hän kuvasi saalistaan raatelevia petolintuja uljaissa maisemissa täynnä voimaa ja suurta draamaa. Huuhkaja iskee jänikseen (1860) on kuva tästä elämän ikuisesta taistelusta, avuton jänis on vahvempansa uhri.

Ferdinand von Wright asui suurimman osan elämästään kotikartanossaan Haminalahdessa ja sen vierelle rakennuttamassaan pienessä talossa, jolle hän antoi kuvaavasti nimen Lugnet, Rauha. Etäällä pääkaupungin tapahtumista ja taide-elämän uusista tuulista Ferdinand von Wright jatkoi vuosikymmenestä toiseen lintujensa ja lähiympäristönsä kuvaamista. Vähitellen hänestä tuli jonkinlainen Suomen taiteen kummajainen, vähän huvittava vanha mies kaukana korvessa, jota ei enää otettu aivan vakavastikaan.

Halvaantuminen vuonna 1884 sitoi Ferdinand von Wrightin vuoteeseen, mutta hän jatkoi vielä pitkään maalaamista kyljellään sängyssä maaten ja pihapiirin pikkulintuja tarkkaillen. Vuonna 1886 hän lähetti yllättäen pääkaupunkiin näytteille poikkeuksellisen suurikokoisen maalauksen Taistelevat metsot. Maalaus liitti taiteilijaerakon takaisin ajan taiteen keskiöön, ja se ostettiin heti Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin. Metsojen saavuttama suosio on pysynyt järkkymättömänä nykypäivään asti.

Vuodesta 1885 alkaen Ferdinand von Wright sai keisarin hänelle Suomen Taideyhdistyksen aloitteesta myöntämää vuotuista eläkettä. Taiteilija kuoli kotonaan 84-vuotiaana vuonna 1906.