Dresden 1800-luvulla

Pariisin radikaaleina pidetyt taidesuuntaukset epäilyttivät pitkään Suomen Taideyhdistyksen akateemista idealismia kannattanutta johtoa. Toisaalta Taideyhdistyksen myöntämät stipendit eivät välttämättä riittäneet samanpituisiin opiskelujaksoihin kalliissa Pariisissa yhtä hyvin kuin elinkustannuksiltaan huokeammissa saksankielisissä kaupungeissa. Opiskelukaupungin valinnassa korostui lisäksi kopiointiin käytettävän taidekokoelman merkitys. Saksin kuninkaiden Dresdeniin keräämiä taidekokoelmia pidettiin 1800-luvulla Pariisin ja Pietarin museoiden veroisina taideaarteina. Taideopiskelijat joutuivat Dresdenissä jonottamaan kopiovuoroaan kokoelmien helmen, Rafaelin Sikstuksen Madonnan lähietäisyydelle.

Ida Silfverbergin opettajana Dresdenissä toiminut taidemaalari Bernhard Reinhold (1824–1892) siirtyi vuonna 1869 joksikin aikaa Suomeen, jossa hän vaikutti 1870-luvulla johtavana muotokuvamaalarina. Hänet tunnetaan Helsingin vuosinaan toiminnastaan muun muassa Albert Edelfeltin (1854–1905) ja Gunnar Berndtsonin (1854–1895) maalauksen opettajana.

Taiteilijoita, tutkijoita ja taiteentuntijoita Dresdenissä

August Mannerheim 1827
Robert Wilhelm Ekman 1844
Edla Jansson 1850–1852
Erik Johan Löfgren 1853
Werner Holmberg 1856
Augusta Granberg 1856
Ida Silfverberg 1857–1859, 1861–1866, 1869, 1876, 1885
Carl Eneas Sjöstrand 1857
Ferdinand von Wright 1858–1859
Augusta Soldan 1859
Gustaf Adolf Selin 1862–1863
Victoria Åberg 1863–1864, 1867–1868
Victorine Nordenswan n. 1869
Emmi Uhlenius 1869
Maria von Nordmann 1876–1877
Alexandra Såltin, o.s. Frosterus 1876
Nathalie Martinau 1876-
Maria Martinau 1876-
Olga Mickwitz 1875–1877
Albert Edelfelt 1886
Eva Ingman 1877–1878, 1884–, k. 1914
Eero Järnefelt 1894

Nils Abraham Gyldén 1834
Zachris Topelius 1856, 1876
C. G. Estlander 1860, 1873, 1883, 1895
Fredrik Cygnaeus 1859
Emil Nervander 1865
Eliel Aspelin 1876, 1889, 1897
Johan Jakob Tikkanen 1880
K. K. Meinander 1895

Helena Hätönen 2013

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hätönen, Helena. Suomalaisten taiteilijoiden matkoja Saksassa 1800-luvulla. Julkaisematon käsikirjoitus.
Baumgärtel, Bettina, 2011. “Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung”. Die Düsseldorfer Malerschule und ihre internationale Ausstrahlung 1819–1918. Band I. Düsseldorf: Museum Kunstpalast Düsseldorf.
Hovi-Wasastjerna, Päivi, 2004. Helsinki-Düsseldorf-Pariisi - taidemaalari Torsten Wasastjernan matkassa... [Kauniainen]: [Päivi Hovi-Wasastjerna].
Huusari, Marja-Leena, 1988. Felix Frang 1862–1932. Ikaalinen: Ikaalinen Oy.
Illustrerad katalog till Finska Konstutsällningen / Suomen Taidenäyttely 1885. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Konttinen, Riitta, 2007. Naistaiteilijat Suomessa keskiajalta modernismin murrokseen. Helsinki: Tammi.
Koskimies-Envall, Marianne ja Räty, Leena, 2010. Kesäpäiviä - Elias Muukka suomalaisen maiseman tulkkina. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 1/2010 / Pohjanmaan museon julkaisuja 40. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseo / Vaasa: Pohjanmaan museo.
Kuurne, Jouni, 2002. Mathilda Rotkirch taiteilija ja matkailija. Porvoon museo ja Turun taidemuseo. [Porvoo]: Porvoon museo / [Turku]: Turun taidemuseo.
Laitala, Susanna, 1994. Paroni Mannerheimin kauniit naiset. Helsinki: Otava.
Pettersson, Susanna, 2006. ”Saksa: maisema, ekspressio, politiikka, pop”. Vierailla mailla. Päätoim. Liisa Lindgren. [Helsinki]: WSOY.
Ratia, Mildred, 1989. ”Victorine Nordensvan”. Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860–1960. Hämeenlinnan taidemuseo 18.1.–10.9.1989. Hämeenlinnan taidemuseon julkaisuja 1/1989. Hämeenlinna: Hämeenlinnan taidemuseo.
Reitala, Aimo, 1989. ”Maalaustaide 1860–1880”. Ars - Suomen taide 3. [Espoo]: Weilin+Göös.
Reitala, Aimo, 1990. Hjalmar Munsterhjelm ja hänen maisemataiteensa. Retretti 19.5.–2.9.1990. Savonlinna: Punkaharjun taidekeskus.
Reitala, Aimo, 1995. ”Berndt Lindholm”. Berndt Lindholm. Turun taidemuseo 7.6.–27.8.1995. Turku: Turun taidemuseo.
Ringbom, Sixten, 1986. Art history in Finland before 1920. History of Learning and Science in Finland 15b. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Schybergson, M. G., 1916. Carl Gustaf Estlander Levnadsteckning. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CXXXI. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.
Selkokari, Hanne, 2008. Kalleuksia isänmaalle Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 115. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Tervo, Tuija, 2003. ”Matkalla Oscar Kleinehin kanssa”. Oscar Kleineh 1846–1919. Amos Anderssonin taidemuseo, Helsinki 14.2.–4.5.2003. Turun taidemuseo 23.5.–7.9.2003. Helsinki: Amos Andersonin taidemuseo.
[Tikkanen, J. J. ja Waenerberg, Thorsten], 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Topelius, Zacharias, 1998. Elämäkerrallisia muistiinpanoja. Julkaisija Paul Nyberg. Suomennos Helmi Krohn. Näköispainos vuonna 1923 ilmestyneestä ensipainoksesta. Helsinki: Otava.