Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu Helsingissä

Marraskuussa 1848 toimintansa aloittanut Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu joutui selviytymään ensimmäiset vuosikymmenet yhden opettajan varassa. Berndt Abraham Godenhjelm oli muuttanut Pietarista pysyvästi Helsinkiin juuri perustetun opettajanviran vuoksi. Viikkotuntimäärä koulussa oli aluksi vain neljä, joten Godenhjelm saattoi ottaa lisäksi yksityisoppilaita.

Valitettavasti Helsingin piirustuskoulun oppilasmatrikkelit syksystä 1849 kevääseen 1869 katosivat jo 1800-luvulla. Varmistettua tietoa Helsingin piirustuskoulun oppilaista tuolta ajanjaksolta ei siis ole käytettävissä. Ensimmäisen lukuvuoden oppilastiedot ovat kuitenkin tallessa Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen liitteinä. Piirustuskoulu pystyi tarjoamaa lähinnä alkeisopetusta, joten taiteilijan ammattiin tähtäävien opiskelijoiden oli lähdettävä jatko-opintojen pariin ulkomaille.

Godenhjelmin yksityisoppilaisiin lukeutui muun muassa Ida Silfverberg, jolla oli lupa viedä kotiinsa kopioitavana oleva, Suomen Taideyhdistykselle kuulunut maalaus. Taideyhdistyksen piirustuskoulun mallimaalauksiksi hankittuja tauluja kopioitiin siis myös öljyvärein. Jäljentämiseen perustuvan opiskelutavan mukaan opettajan oma maalaustuotanto, Pietarista keräämä taidejäljennösgrafiikka ja ulkomailta hankitut kipsijäljennökset olivat tuon ajan keskeisintä oppimateriaalia.

Valtio alkoi myöntää koululle avustusta ensimmäisen kerran vuodesta 1863 alkaen. Samana vuonna kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand alkoi ohjata antiikkiluokan kipsejä piirtäviä oppilaita koulun toisena opettajana. Hän myös opetti kuvanveiston alkeita. Fredrik Cygnaeuksen suunnitelmat, ahkerat puheet ja kirjoittelu kaikki taiteenalat käsittävän suomalaisen taideakatemian puolesta eivät vakuuttaneet vallanpitäjiä. Keisari ja senaatti myönsivät Suomen Taideyhdistykselle kuitenkin hieman lisää varoja, jotka yhdistys päätti käyttää Helsingin piirustuskoulun uudistamiseen. Opetussuunnitelmaa modernisoitiin lisää 1870-luvulla.

 

Opettajia 1848–1890:

Ensimmäinen opettaja:
B. A. Godenhjelm 1848–1869
C. E. Sjöstrand 1869–1881
Fredrik Ahlstedt 1881–1893

Ensimmäisen opettajan sijainen:
Hjalmar Munsterhjelm 1877–1878

Toinen opettaja:
C. E. Sjöstrand (kuvanveisto) 1863–1869-1882, 1888, 1890–1901
Arvid Liljelund 1869–1874/1876
S. A. Keinänen 1874–1876
Fredrik Ahlstedt 1876–1881
Carl Jahn (piirustus)1881–1903

Toisen opettajan sijaiset:
Hjalmar Munsterhjelm 1871–1873
Amelie Lundahl 1874–1876
Oscar Kleineh 1880–1881
Maria Wiik 1880–1881

 

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Reitala, Aimo, 1989. "Maalaustaide 1860–1880". Ars. Suomen taide. 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
af Schultén, Hugo, 1889. Minneslista för Finlands konstnärer och konstvänner. Helsingfors: K. E. Holms förlag.
Stewen, Riikka, 1998. "Johdanto". Silmän oppivuodet. Ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta Kuvataideakatemia 1848–1998. Helsinki: Kuvataideakatemia.
[Tikkanen, J. J.], 1896. Finska Konstföreningen 1846–1896. Helsingfors: Finska Konstföreningen.
Willner-Rönnholm, Margareta, 1996. Taidekoulun arkea ja unelmia. Turun Piirustuskoulu 1830–1981. Turku: Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo.