Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Ranska
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen varhaisimmat ostot ja lahjoitukset
Tämä Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjan liite antaa tietoa yhdistyksen ensimmäisistä ostoista ja sen saamista lahjoituksista. Vuoden 1849 kohdalle arkistoidun asiakirjan ensimmäisellä sivulla on alkuun lueteltu ostetut teokset. Numerointi on tehty näyttelyluettelon mukaan, sillä teokset on...
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäiset stipendiaatit
Ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen palkintokilpailu maaliskuussa 1858
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta perusti yhdistykselle palkinnot vuonna 1857 kannustamaan taideopinnoissa menestyneitä nuoria taiteilijoita. Ensimmäisen kerran nämä myöhemmin dukaattipalkinnoiksi kutsutut palkinnot jaettiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa 1858. Oheisessa...
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta arvioi 10-vuotiskertomuksessaan ensimmäisiä yrityksiään tukea nuoria lahjakkuuksia
Suomen Taideyhdistyksen johtokunta katsoi 10-vuotiskertomuksessaan maaliskuussa 1856 taaksepäin toimintaansa ja sen tuloksia. Sivulla 17 se totesi, ettei ollut onnistunut ensimmäisten stipendiaattiensa osalta uuden suomalaisten taiteilijoiden sukupolven kasvattamisessa. Poikkeuksena oli vain Erik...
Robert Wilhelm Ekmanin suositus Erik Johan Löfgrenistä Suomen Taideyhdistykselle, Turku 20.11.1846
Turun piirustuskoulun opettaja, taiteilija Robert Wilhelm Ekman kirjoitti Erik Johan Löfgrenistä suosituksen Suomen Taideyhdistykselle. Hän toivoi, että yhdistys alkaisi tukea Löfgrenin opintoja. Ekman kirjoitti Turussa 20.11.1846 päivätyssä ruotsinkielisessä, yhden monimutkaisen virkkeen...
Ruotsi
Saksa
Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851
Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi [Sophia, Sofie] von Wrightille, Düsseldorf 22.7.1857
Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään...
Erik Johan Löfgrenin kirje Fredrik Cygnaeukselle 29.8.1854
Taiteilija Erik Johan Löfgren (1825–1884) lähetti tämän kirjeensä Fredrik Cygnaeukselle (1807–1881) opiskelupaikastaan Düsseldorfista. Löfgren ja Cygnaeus kirjoittivat toisilleen säännöllisesti. Kirjeessä taiteilija kertoo kuulumisiaan ja edistymistään maalaamisessa. Hän myös lähettää...
Kuninkaallisen Preussilaisen Düsseldorfin Taideakatemian opiskelutodistus Löfgrenille 4.12.1853
Taiteilija Erik Johan Löfgren muutti Düsseldorfiin opiskelemaan vuonna 1853 ja viipyi siellä viisi vuotta. Suomen Taideyhdistys kustansi Löfgrenin opinnot apurahoilla. Tässä Kuninkaallisen Preussilaisen Düsseldorfin Taideakatemian myöntämässä opiskelutodistuksessa taiteilijan nimeksi on merkitty...
Erik Johan Löfgrenin kirje Fredrik Cygnaeukselle 27.2.1853
Kirjeessään Erik Johan Löfgren kiittelee vuolaasti hyväntekijäänsä ”Herra Professoria” eli Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Fredrik Cygnaeusta. Löfgren oli tuolloin opintomatkalla Düsseldorfissa, Suomen Taideyhdistyksen tukemana. Toisen kappaleen alussa Löfgren kirjoittaa:Herr Profs. Porträtt...
Düsseldorf 1800-luvulla
Dresden 1800-luvulla
München ja Wien 1800-luvulla
Berliini 1800-luvulla
Erik Johan Löfgren
15.05.1825
Turku
10.12.1884
Turku

Tukholmassa ja Taideyhdistyksen stipendiaattina

Kauppiaan poika Erik Johan Löfgren lähti kotikaupungistaan Turusta opiskelemaan Tukholman Kuninkaalliseen Taideakatemiaan vuonna 1842, jo ennen Suomen Taideyhdistyksen vuonna 1846 tapahtunutta perustamista. Hän oli kuitenkin aloittanut taideopintonsa jo Turussa opettajanaan norjalaissyntyinen Thomas Joachim Legler (1806–1873). Opiskelu Tukholmassa jatkui niin pitkään, että Löfgren ensimmäisten joukossa alkoi nauttia Taideyhdistyksen apurahaa syksystä 1846 alkaen. Hän osallistui Taideyhdistyksen näyttelyihin ensimmäisestä, vuoden 1847 näyttelystä alkaen.

Löfgren löysi oman taiteellisen ilmaisunsa romantiikan sävyttämästä klassismista. Sen puitteissa hän saattoi antaa ilmaisun sille haaveellisten naishahmojen kuvaamiselle, joka sopi hänen pehmeälle ja todellisuudelle vieraalle taiteilijantyypilleen.

Toiveet historiamaalarista

Kotimaassa Löfgrenistä toivottiin kuitenkin historiamaalaria, joka kertoisi Suomen kansan kunniakkaasta menneisyydestä taiteen avulla. Paineita tähän suuntaan asetti erityisesti Fredrik Cygnaeus, Taideyhdistyksen johtohahmo. Hän tarjosi vastentahtoiselle Löfgrenille aiheeksi Suomen sotaan 1808–1809 liittyvää Döbelniä ratsunsa selässä Juuttaalla. Vuosikausia kestäneestä ahkerasta yrittämisestä huolimatta teos ei koskaan valmistunut, mutta varjosti lempeän ja pehmeän taiteilijan elämää vuosikausia.

Muotokuvamaalarina ja Düsseldorfissa

Taideakatemian jälkeen Löfgren työskenteli Tukholmassa vanhojen maalausten restauroijana. Kotikaupungissa Turussa järjestettiin hänen jatko-opintojensa turvaamiseksi parikin hänen näyttelyään. Vuonna 1853 Löfgren pääsi matkustamaan  Düsseldorfiin pari kuukautta ensimmäisen suomalaisen saapujan, Werner Holmbergin jälkeen. Viiden Düsseldorfin-vuoden aikana Löfgren sai hitaaseen tyyliinsä valmiiksi muutaman tuotantonsa keskeisen teoksen. Suurin niistä on Raamattuun pohjautuva Haagar ja Ismael (1858).

Palattuaan kotimaahan elokuussa 1858 Löfgren keskittyi muotokuviin, siihen ainoaan taiteen alueeseen, jolla tuohon aikaan saattoi kuvitella Suomessa elättävänsä itsensä. Tilauksia riitti taiteilijakunnan vähyyden vuoksi, mutta kovin merkittäväksi muotokuvamaalariksi Löfgren ei koskaan kasvanut.

Pariisissa ja Münchenissä

Fredrik Cygnaeus ei halunnut unohtaa historiamaalarihaaveitaan. Löfgrenille annettu uusi aihe oli Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär, jota maalaamaan taiteilija matkusti Pariisiin vuonna 1862. Onnettomien rakastavaisten kohtalo vetosi tunteelliseen ja haaveellisen taiteilijaan, ja maalaus valmistui vuoden 1864 alussa. Se oli esillä Pariisin Salongissa toisen Löfgrenin maalauksen kanssa. Uransa aika hänen teoksiaan oli esillä näyttelyissä Pariisin ohella ainakin Tukholmassa ja Düsseldorfissa.

Löfgren palasi Suomeen vuonna 1865 ja jatkoi muotokuvamaalarina pääkaupungissa. Vuosina 1879–1882 hänellä oli vielä mahdollisuus oleskella Münchenissä, jossa hän maalasi muun muassa tilaustyötä, alttaritaulua Someron kirkkoon.

 

Hanna-Leena Paloposki 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Reitala, Aimo, 2005. "Löfgren, Erik Johan". Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3437/ (viitattu 2.7.2012).
Storti, Antonella, 1989. Erik Johan Löfgren: kuvataiteen lyyrinen romantikko. Museovirasto / Cygnaeuksen galleria 6.9.1989–28.1.1990. Helsinki: Museovirasto.