Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Saksa
Suomalaisten Manner-Eurooppaan tekemät kulttuurimatkat 1800-luvun alkupuolella perustuivat enimmäkseen omaehtoiseen matkailuun ja tutustumiseen esimerkiksi saksalaisten ruhtinaskuntien taidekokoelmiin. Vielä edellisen vuosisadan perinteen mukaisen Grand Tourin saksankielisen Euroopan alueelle...
Düsseldorf 1800-luvulla
Varsinaiset kuvataiteeseen liittyneet jatko-opintomatkat alkoivat 1850-luvun alussa, jolloin suomalaiset taideopiskelijat skandinaavisten taiteilijoiden vanavedessä saapuivat Düsseldorfiin. Kaupungin porvarillinen ja työteliäs ilmapiiri soveltui pohjoisesta tulleiden taideopiskelijoiden...
Magnus von Wrightin kirje vaimolleen Sofi [Sophia, Sofie] von Wrightille, Düsseldorf 22.7.1857

Kesällä 1857 Magnus von Wright teki opintomatkan Düsseldorfiin, joka oli ajan merkittävin eurooppalainen taidekeskus erityisesti skandinaavisten maisemamaalareiden keskuudessa. Saavuttuaan perille häntä odotti siellä vaimolta, ”Sofi” von Wrightiltä (1813–1874) saapunut kirje. Vastauskirjeessään von Wright kertoo matkastaan sekä ensimmäisistä vaikutelmistaan ja suunnitelmistaan kaupungissa.

Heti saavuttuaan Düsseldorfiin Magnus von Wright tapasi siellä vuodesta 1853 opiskelleen taidemaalari E. J. Löfgrenin, jonka avulla tarvittavat kontaktit solmittiin nopeasti. Von Wright mainitsee opettajansa, norjalaisen professori Guden (1825–1903), ”aikamme suurimman maisemamaalarin” ja taiteilijatar Augusta Soldanin (1826–1886), jonka kanssa Kuopiossa Magnus von Wright oli usein aiemminkin maalannut.

Ruotsalaisia taiteilijoita kaupungissa oli runsaasti, taideakatemiassa odottivat hienot maalauskokoelmat ja kaupunki ympäröivine maaseutuineen tarjosi runsaasti hyviä aiheita. Surulliselta tuntui vain se, ettei tademaalari Ferdinand von Wright ollut myös mukana. Magnus von Wright olisi halunnut jakaa taidekokemusten synnyttämän ilon veljensä kanssa. Samalla 53-vuotiaassa taiteilijassa heräsi haikeus siitä, ettei ollut jo paljon aikaisemmin päässyt ulkomaille kehittämään taiteellisia kykyjään: ”äfven jag hadde då kunnat blifva en målare” / ”jopa minusta olisi silloin voinut tulla taidemaalari.” Magnus von Wright ei uskonut palaavansa Helsinkiin ennen syyskuun alkua.

Taiteilijoiden matkatunnelmat välittyvät ehkä parhaiten juuri säilyneen kirjeenvaihdon tai päiväkirjojen kautta. Yksittäisestä kirjeestä voi edellä referoidun tavoin saada selville myös historiallisia uutuuksia, aikakauden tapoja ja henkilöiden välisiä suhteita. Tässä kirjeessä sivutaan myös kotiin jääneiden huolia kuten uuden palvelijattaren palkkaamista syksyksi. Magnus von Wright ei kirjettä kirjoittaessaan vielä tiennyt, että hän viipyisi kaupungissa suunnitellun kuukauden sijasta kaksi. Aika kului nopeasti maalatessa aamusta iltaan öljyväriharjoitelmia ja imiessä vaikutteita kaikesta nähdystä.

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Ervamaa, Jukka, 1989. "Kuvataide autonomian alkuajalla". Ars. Suomen taide. 3. Toim. Salme Sarajas-Korte. [Espoo]: Weilin+Göös.
Wright, Magnus von, 1805–1868. Dagbok 1850–1862. Konsnärsbröderna von Wrights dagböcker 3. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland. Utgiven Anto Leikola [et al.] 2001. Helsingfors: Svenska Litteratursällskapet i Finland.