Viittaukset

Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Kuvataidekritiikin alkuvaiheet suomalaisessa lehdistössä
Satunnaista taidekirjoittelua 1800-luvun alkuvuosikymmenten kotimaisten sanoma- ja aikakauslehtien kuvataiteeseen liittyvien kirjoitusten sisältö oli luonteeltaan enemmän uutisoivaa ja kuvailevaa kuin arviointiin tähtäävää. Tekstit painottuivat ruotsinkielisiin julkaisuihin, vaikka Suomen...
Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851

Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen Taideyhdistyksen johdossa käytti esteettistä vaikutusvaltaa etenkin oheisen tekstin kirjoittaja Fredrik Cygnaeus. (Tiedot Cygnaeuksen käyttämistä nimimerkeistä ovat vielä osin puutteelliset.)

Heinäkuussa 1851 Yliopiston entisessä mineraalisalissa järjestettiin näyttely kahden aivan uuden, juuri Helsinkiin saapuneen teoksen esittelemiseksi. Toinen maalaus oli R. W. Ekmanin tupainteriööri [Sotamieheksi värvätyn jäähyväiset hämäläisessä talonpoikaistuvassa], jonka Suomen Taideyhdistys oli tilannut lahjaksi yhdistyksen suojelijalle suuriruhtinas Aleksanterille (1845–1894). Toinen teos oli Erik Johan Löfgrenin Psyke (98 x 77 cm, nykyisin Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmissa Orimattilassa), jonka hän oli maalannut opiskelukaupungissaan Tukholmassa.

Fredrik Cygnaeuksen mukaan Ekman oli nyt saavuttanut kypsän mestaruutensa. Cygnaeus toivoi taiteilijan keskittyvän yhä enemmän kotimaansa kansanelämää kuvaaviin sisänäkymiin. Maalauksen usean henkilöhahmon sommitelma ja valonkäsittely on Cygnaeuksen arviossa nähty Italian opintovuosien vaikutteiden ja Ekmanin aristokraattisen taiteilijaluonteen kautta pyrkimyksenä tavoittaa savupirtin ”idealisoitu todellisuus”. Löfgrenin eteerisen kauniin Psyken Cygnaeus puolestaan koki nuoren maalarin jalon taiteilijasielun ilmentymänä.

Kumpikaan teos ei ollut ehtinyt Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn, joka oli avautunut 19.3.1851 ja päättynyt alkukesällä. Ennen näyttelyn päättymisajankohtaa saapuneet taideteokset otettiin yleensä kyllä mukaan näyttelyyn, mutta ne jäivät useoin mainitsematta painetuissa näyttelyluettelossa. Lehtien olikin tuolloin tapana uutisoida näyttelyyn saapuneista uusista taideteoksista.

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Helsingfors Tidningar nro 55 12.7.1851. Leikekokoelma, Arkistokokoelmat, Kansallisgalleria.
Hirvonen, Maija, 2000. Salanimet ja nimimerkit. Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja nro 16. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.
Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakalan kokoelmat Pentti Papinahon kokoelmat Orimattilassa, 1981. Orimattila: Taidesäätiö Ilmari ja Toini Wall-Hakala.