Henkilöt
Dokumentit
Pariisiin!
Ranska ja etenkin Pariisi oli suomalaistaiteilijoiden suosiossa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Suomessa haettiin samoihin aikoihin omaa kulttuuri-identiteettiä. Suomen taiteen niin sanotun kultakauden synty siinä muodossa kuin me sen tunnemme, ei olisi ollut mahdollista ilman niitä vaikutteita, joita suomalaistaiteilijat toivat Ranskan-matkoiltaan.
Pariisissa opiskelivat ja työskentelivät esimerkiksi Adolf von Becker, Albert Edelfelt (1854–1905), Ville Vallgren (1855–1940), Maria Wiik (1853–1928), Pekka Halonen (1865–1933) ja Magnus Enckell (1870–1925).
Jotkut taiteilijoista viipyivät lyhyemmän, jotkut pidemmän aikaa. Osa vieraili kaupungissa useaan otteeseen. Suosittuja opiskelupaikkoja olivat École des Beaux-Arts ja Académie Colarossi, jonne taiteilijat hakivat ahkerasti matka-apurahoja Suomen Taideyhdistykseltä. Näitä hakemusasiakirjoja on Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmissa.
Suomalaiset Salongissa ja maailmannäyttelyissä
Suomalaistaiteilijat niittivät myös menestystä Pariisissa, ja siitä kirjoitettiin paljon kotimaan sanomalehdissä. Kirjoittelua on luettavissa Kansallisgallerian arkiston leikekokoelmassa vuodesta 1897 alkaen.
Vuonna 1879 Albert Edelfelt sai teoksensa Lapsen ruumissaatto näytteille Salonkiin, Pariisin tärkeimpään jokavuotiseen taidenäyttelyyn. Maalauksesta tuli Salongin ensimmäinen suomalaisteos, joka palkittiin mitalilla.
Suomi oli esillä myös Pariisin maailmannäyttelyissä. Vuoden 1889 näyttelyssä palkittiin muun muassa Eero Järnefeltin (1863–1937) maalaus Savolaisvene (1888) ja Helene Schjerfbeckin (1862–1946) Toipilas (1888). Vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Suomella oli oma paviljonki, ja huomiota sai etenkin Axel Gallén (myöh. Akseli Gallen-Kallela, 1865–1931), joka maalasi paviljonkiin Kalevala-aiheiset freskot.
Maaseudulla
Pariisin ohella taiteilijat kävivät muuallakin Ranskassa, kuten Pohjois-Ranskan Bretagnessa. Siellä maalasivat esimerkiksi Aukusti Uotila (1858–1886), Amélie Lundahl (1850–1914) ja Helene Schjerfbeck, joka opiskeli myös Pariisissa. Maaseutu ja sen asukkaat olivat suosittuja aiheita ajan kuvataiteessa.
Matkat Ranskaan 1900- ja 2000-luvuilla
1900-luvun alussa Ranskassa matkasivat esimerkiksi Yrjö Ollila (1887–1932) ja Juho Rissanen (1873–1950). Vuosisadan jälkipuoliskolla Ranska kiinnosti edelleen. Esimerkiksi Juhana Blomstedt (1937–2010) asui Pariisissa peräti 15 vuotta. Maa kiehtoo suomalaistaiteilijoita yhä ja on yksi suosituimmista taideopiskelijoiden ja jo valmistuneiden taiteilijoiden matkakohteista. Nykytaiteilijoistamme siellä asuvat ja ovat työskennelleet mm. Hannu Väisänen (1951–) ja Elina Brotherus (1972–).
Anna Lindfors 2012
Lähteet ja kirjallisuus
Artistes finlandais en Bretagne 1880–1890. Pont-Aven: Musée de Pont-Aven / Paris: Institut finlandais.
Karttunen, Sari 2006. Kuvataiteilijoiden koulutusurat – Ammattiopinnot Suomessa ja ulkomailla. Tilastotietoa taiteesta nro 37. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Ojanperä, Riitta 2006. ”Taiteen ja taiteilijoiden Ranska”. Teoksessa Vierailla
mailla – Taiteen teemat 2006. päätoim. Liisa Lindgren. [Espoo]: Weilin+Göös, s. 166–229.
Ojanperä, Riitta 2010. ”Suomalaiset taiteilijat matkoilla”. Export Import – nykytaiteen kansainväliset suomalaiset. Helsinki: Suomen Taideyhdistys, s. 84–111.