Suomalaisia taiteilijoita Berliinissä
Berliini kuvataiteilijoiden kaupunkina

Kansallisgallerian Suomalaisia kuvataiteilijoita Berliinissä -dokumentointiprojektissa vuonna 2012 arkiston tutkija ja kuvaaja haastattelivat ja kuvasivat suomalaisia kuvataiteilijoita ja galleristeja. Dokumentoinnin kohteiksi pyydettiin tuona kyseisenä ajankohtana Berliinissä paikalla olleita, eri aikoina kaupunkiin asettuneita taiteilijoita.

 

 

Kansallisgalleria, Maritta Mellais

2000-luvulla Berliini on noussut kuvataidemaailman polttopisteeksi, joka vetää puoleensa myös suomalaisia nykytaiteilijoita. Berliiniin tullaan irtautumaan tutuista kuvioista, saamaan kontakteja, työskentelemään tai vain kokemaan, mitä tapahtuu taidemaailmassa kotimaan ulkopuolella.

Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten kuvataiteilijoiden työskentely ja opiskelu Berliinissä oli vähäistä. Vuosina 1971 - 1974  Henry Wuorila-Stenberg opiskeli maalausta Die Staatliche Hochschulessa Länsi-Berliinissä. Robert Lucander aloitti opinnot Berliinin taideyliopistossa Universität der Künstessa (UdK) vuonna 1988.

Sodan jälkeinen Berliini oli oma saarekkeensa jaetun Saksan itäisessä osassa, DDR:ssä. Kaupunki oli jaettu neljään vyöhykkeeseen, joita hallinnoivat miehittäjävaltiot Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska. Tilanne purkautui vasta vuonna 1990, jolloin vuonna 1961 rakennettu Berliinin muuri purettiin. Samalla miehittäjävaltiot luovuttivat kaupungin hallintaoikeutensa yhdistyneelle Saksalle.

Poliittisen tilanteen muututtua suomalaisten kuvataiteilijoiden kiinnostus Berliiniä kohtaan alkoi kasvaa. Vuonna 1999 Erkki Soinisen rehtorikaudella käynnistyi Kuvataideakatemian ylläpitämä residenssitoiminta Berliinissä, kun akatemia vuokrasi koemielessä kaupungista ateljeen kolmeksi kuukaudeksi. Ajatus oli lähtöisin tuolloin kaupungissa asuvilta ja työskenteleviltä akatemian tuntiopettajilta ja luennoitsijoilta Mika Hannulalta ja Robert Lucanderilta. Ateljeeta ehti käyttää ensimmäisenä vuonna kuusi opiskelijaa. Toimintaa on jatkettu siitä lähtien, vaikka ateljeen tilat ja osoitteet ovat muuttuneet. Myös opiskelijoille myönnetyt oleskeluajat ovat vaihdelleet, aluksi suosittiin pitkiä, 3 kuukauden oleskeluja. Nykyisin oleskelun kestoa ei ole määritelty. Nykyistä ateljeetilaa Bernauerstrassella vuokrataan yhdessä Tukholman Konsthögskolanin kanssa. ​Näin opiskelijoilla ja opettajilla on ollut mahdollista tutustua kaupunkiin ja sen näyttelyihin vaivattomasti paikan päällä.

2000-luvulla yhä useampi suomalainen kuvataiteilija on joko vieraillut tai asunut ja työskennellyt Berliinissä. Teosten esille saamista on auttanut Berliinissä sijaitseva Saksan Suomi-instituutti, joka osaltaan on tarjonnut näyttelytiloja sekä käytännön apua taiteilijoille. Instituutin galleriassa järjestetään edelleen vuosittain useita kuvataidenäyttelyitä. Myös muut suomalaiset toimijat ovat perustaneet galleriatoimintaa Berliiniin. Valokuvagalleria Gallery Taik Persons on toiminut pysyvässä näyttelytilassa Berliinissä vuodesta 2005. Mediataiteilija Jari Haanperän kuratoima galleria- ja projektitila sekä residenssi Suomesta aloitti toimintansa vuonna 2010. Galerie Suvi Lehtinen toimi vuosina 2010 – 2012 Novalisstrasse7:ssä, Mittessä. Samaan galleriatilaan avattiin syksyllä 2012 Galerie  Toolbox. Sen taustalla ovat taiteilijajäsenet Maija Helasvuo, Minna Jatkola, Mika Karhu, Jukka Lehtinen, Niina Räty, Juha Sääski ja Matti Vainio. Suomalaiset Eemil Karila ja Mika Minetti sekä brasilialaissyntyinen Lola Lustosa järjestivät vuodesta 2012 alkaen näyttelyitä Karilan asuntoon sijoittuneessa Musterzimmer-galleriassa, Schönebergissä.

Syinä Berliinin nousuun keskeiseksi kuvataiteilijoiden kohteeksi ovat varsinkin kaupungin alhainen hintataso, työhuoneiden hyvä saatavuus sekä kaupungin ennakkoluuloton henki. Berliinin 1800-luvulta alkanut historia kulttuurikaupunkina, jossa teatteri, musiikki, elokuva ja nyt myös kuvataide seurustelevat vapaasti keskenään, on synnyttänyt kaupunkiin kollektiivisen toiminnan tradition. Suomalaisesta kulttuuri-ilmapiiristä tulleelle se on usein muodostunut vapauttavaksi ja inspiroivaksi työskentelypohjaksi.

 

Lähteet ja kirjallisuus:

Anni Anttonen, puhelinhaastattelu 5.5.2014, Maritta Mellais.

Robert Lucanderin haastattelu 4.9.2012, Berliini. Av-arkistot. Kansallisgalleria, Arkistokokoelmat.

Saarinen, Hannes: Berliini – Kulttuuria ja historiaa. Keuruu 1999. Otava.

Wuorila-Stenberg, Henry: Hämärän näkijä. Keuruu 2013. Like.

Laura Horelli on syntynyt vuonna 1976 Helsingissä, mutta viettänyt suuren osan elämästään ulkomailla. Berliiniin hän muutti vuonna 2001.

Mediataiteilijana Horelli on videoissaan tutkinut paikan merkitystä ihmiselle sekä yksityisen ja julkisen roolin suhdetta. Historia on läsnä  teoksissa usein hänen oman lähipiirinsä kautta. Teoksessa You Go Where You're Sent Horelli kuvaa tilannetta, jossa hänen isoäitinsä matkusti Berliinin vuoden 1936 olympialaisiin osana suomalaisten naisten voimistelujoukkuetta. Videolla käyty keskustelu perustuu isoäidin valokuva-albumeihin.

Laura Horelli on esittänyt teoksiaan myös berliiniläisissä gallerioissa, kuten Galerie Barbara Weiss'issa. Hänet on palkittu berliiniläisille naistaiteilijoille myönnettävällä, berliiniläistä 1920-luvun dadaa edustaneen Hannah Höchin mukaan nimetyllä palkinnolla.

 

 

Teija ja Pekka Isorättyä s. 1980, ovat kumpikin kotoisin Torniosta. Valmistuttuaan Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2007 he kiertelivät maailmaa Pohjois-Amerikkassa ja Meksikossa.

Vuosina 2010-2012 Isorättyät asuivat Berliinissä, jossa tarjoutui tilaisuus musiikin ja kuvataiteen yhdistämiseen: live-musiikkia ja performansseja kansainvälisen yhteisön keskellä. Aluksi he harjoittivat katutaidetta eri puolilla kaupunkia, mutta tavoitteena oli saada työhuone ja galleria, jossa olisi tapahtumaviikonloppuja ja baarinpitoa berliiniläiseen tapaan. Se löytyi Neueköllnin kaupunginosasta ja sai nimekseen Invalid Robot Factory.

Keväällä 2012 installaatio Robotic Dementia oli esillä Hampurin Gängeviertelissä. Myös Saksan Suomen instituutissa Berliinissä oli syksyllä 2012 esillä heidän veistoksiaan ja taiderobottejaan.

Niina Lehtonen Braun on syntynyt vuonna 1975 Helsingissä. Valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000, jonka jälkeen asunut Saksassa. Puoliso saksalainen kuvataiteilija Ulu Braun, kaksi lasta.

Lehtonen Braunin kollaasit, performanssit ja yhteisöllinen toimintatapa heijastavat hyvin berliiniläistä ilmapiiriä ja arvomaailmaa.

 

Robert Lucander on syntynyt Helsingissä vuonna 1962. Hän opiskeli kuvataiteita Hochschule der Künstessa (UdK) Berliinissä vuosina 1989 - 1995. Hän toimii maalaustaiteen professorina UdK:ssa ja on opettanut useissa taidekouluissa eri puolilla Eurooppaa, 1990-luvulla myös Kuvataideakatemiassa Helsingissä.

Saana Inari Lähteenmäki, syntynyt vuonna 1983 Eurassa. Hän on valmistunut Kuvataideakatemian tila-aika -linjalta vuonna 2011 ja asunut ja työskennellyt Berliinissä vuodesta 2008.

 

Anu Pennanen, born in 1975 in Kirkkonummi, Finland is visual artist based in Berlin, Germany.

Stéphane Querrec is an artist and film director who was born in 1979 in the French-speaking Basque country. He lives and works in Berlin.

 

Ida Koitila on syntynyt vuonna 1983 Boråsissa, Ruotsissa. Valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2011. Hän on asunut ja työskennellyt Berliinissä vuodesta 2011. Näyttelyitä pääasiassa Suomessa, Ruotsissa ja Berliinissä.