Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen perustaminen
Italia
Saksa
Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852
Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus von Wright,...
Kuvataidekritiikin alkuvaiheet suomalaisessa lehdistössä
Taiteilija Berndt Lindholmin kirje Fredrik Cygnaeukselle, 24.1.1868, Pariisi
Kirjeessään taiteilija Berndt Lindholm kirjoittaa Pariisista Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Fredrik Cygnaeukselle, ”herra valtioneuvokselle”, kuten Lindholm tätä tituleeraa. Lindholm kertoo juuri lähettäneensä senaatille stipendihakemuksen ja pyytää nyt Cygnaeukselta todistusta tai...
Näyttelykritiikkiä: Cs. [Fredrik Cygnaeus] Herr Ekmans... Helsingfors Tidningar nro 55, 12.7.1851
Suomalaisen lehdistön taidekritiikin alkuvaiheissa oli tavanomaista, että artikkelin kirjoittajan nimeä ei mainittu. Vaikutusvaltaisimmat taide-elämän toimijat varustivat kuitenkin joskus tekstin nimimerkillään, josta asiaan vihkiytynyt pieni piiri saattoi tunnistaa kirjoittajan. Suomen...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu Helsingissä
Erik Johan Löfgrenin kirje Fredrik Cygnaeukselle 29.8.1854
Taiteilija Erik Johan Löfgren (1825–1884) lähetti tämän kirjeensä Fredrik Cygnaeukselle (1807–1881) opiskelupaikastaan Düsseldorfista. Löfgren ja Cygnaeus kirjoittivat toisilleen säännöllisesti. Kirjeessä taiteilija kertoo kuulumisiaan ja edistymistään maalaamisessa. Hän myös lähettää...
Taiteilija Arvid Liljelundin kirje Fredrik Cygnaeukselle 3.10.1868
”Korkeasti kunnioitettu Herra Waltioneuwos. Suurimmassa nöyryydessä saan esitellä pyyntöäni. Herra Waltioneuwos on hyvä ja lähettää minulle net Suomen waltiolta minulle suodut apuwarat, tämän wuoden edestä.” Kohteliaasti aloitetussa kirjeessään taiteilija Arvid Liljelund muistuttaa Suomen...
Kuninkaallisen Preussilaisen Düsseldorfin Taideakatemian opiskelutodistus Löfgrenille 4.12.1853
Taiteilija Erik Johan Löfgren muutti Düsseldorfiin opiskelemaan vuonna 1853 ja viipyi siellä viisi vuotta. Suomen Taideyhdistys kustansi Löfgrenin opinnot apurahoilla. Tässä Kuninkaallisen Preussilaisen Düsseldorfin Taideakatemian myöntämässä opiskelutodistuksessa taiteilijan nimeksi on merkitty...
Kipsien hankintaa piirustuskoululle Berliinistä 1864
Tässä Suomen Taideyhdistyksen arkistoon kuuluvassa laskussa käsitellään kipsiveistosten hankintaa Taideyhdistyksen piirustuskoulun tarpeisiin. Taideopetuksessa käytettiin usein antiikin veistosten ja muiden sopivaksi katsottujen esikuvien mukaan tehtyjä kipsimalleja. Näitä opiskelijat saivat...
Erik Johan Löfgrenin kirje Fredrik Cygnaeukselle 27.2.1853
Kirjeessään Erik Johan Löfgren kiittelee vuolaasti hyväntekijäänsä ”Herra Professoria” eli Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Fredrik Cygnaeusta. Löfgren oli tuolloin opintomatkalla Düsseldorfissa, Suomen Taideyhdistyksen tukemana. Toisen kappaleen alussa Löfgren kirjoittaa:Herr Profs. Porträtt...
Düsseldorf 1800-luvulla
Dresden 1800-luvulla
München ja Wien 1800-luvulla
Berliini 1800-luvulla
Fredrik Cygnaeus
01.04.1807
Hämeenlinna
07.02.1881
Helsinki

Pappissukuun syntynyt Fredrik Cygnaeus (1807–1881) oli innostava hahmo, jonka improvisoidut ja korkealentoiset puheet ja näyttävä olemus painuivat aikalaisten mieliin. Hän oli myös merkittävä mielipidevaikuttaja, jonka puheissa ja taidekäsityksessä ilmenivät intomielisyys ja ihanteellisuus.

Vuodesta 1849 alkaen Fredrik Cygnaeus toimi Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana (1863–1878). Tässä tehtävässä Cygnaeus saattoi käyttää valtaa taidekysymyksissä varsin laajasti vaikuttamalla esimerkiksi yhdistyksen teoshankintoihin. Samanaikaisesti hän keräsi myös omaa taidekokoelmaa, jonka hän yhdessä Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan kesähuvilansa kanssa testamenttasi Suomen kansalle. Vuonna 1882 huvilassa aloitti toimintansa maamme vanhin taidemuseo, Cygnaeuksen galleria, jossa yleisö pääsi tutustumaan noin 200 teosta käsittävään taidekokoelmaan.

Cygnaeuksen näkemyksen mukaan taiteella oli kansakuntaa ylevöittävä vaikutus. Hänen puntarissaan teoksen aihe nousi teknisiä ja taiteellisia ansioita tärkeämmäksi. Ihanteellinen kansankuvaus, luontoaiheet ja muotokuvat olivat lähellä hänen sydäntään. Itsensä hän näki taiteen ja taiteilijoiden suojelijana ja tiennäyttäjänä. Palattuaan Suomeen neljä vuotta kestäneeltä, Eurooppaan suuntautuneelta opintomatkalta, Cygnaeus huomioitiin tärkeänä kulttuuripersoonana.

Jo vuonna 1850-luvulla Fredrik Cygnaeus aloitti tunnustelut taideakatemian perustamiseksi Suomeen. Hänen ponnisteluistaan huolimatta hanke seuraavalla vuosikymmenellä haudattiin valtiovallan taholta. Cygnaeus kuitenkin pysyi ideansa takana järkähtämättömästi.

Maritta Mellais 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Klinge, Matti, 2003. "Fredrik Cygnaeus". Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3175/ (viitattu 4.10.2012)
Pettersson, Susanna, 2008. Suomen Taideyhdistyksestä Ateneumiin. Fredrik Cygnaeus, Carl Gustaf Estlander ja taidekokoelman roolit. Historiallisia Tutkimuksia 240 / Dimensio 6. Valtion taidemuseon tieteellinen sarja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Valtion taidemuseo.