Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Venäjä
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Herman Adrian Barkmanin kirje Berndt Abraham Godenhjelmille, Christinestad 28.8.1851
Suomen Taideyhdistyksen ensimmäisiin suojatteihin kuulunut Herman Adrian Barkman kirjoitti Kuortaneen kirkkoa varten tekemästään maalauksesta opettajalleen Berndt Abraham Godenhjelmille elokuussa 1851 Kristiinankaupungista. Hän kertoo kirjeessään yrittävänsä myydä maalauksen Kuortaneen kirkkoon ja...
Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....
Kotimaisen taideopetuksen varhaisvaiheita
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu Helsingissä
Berndt Abraham Godenhjelmin ansioluettelon luonnos 15.4.1849
Suomen Taideyhdistyksen Helsingin piirustuskoulun ensimmäinen opettaja Berndt Abraham Godenhjelm laati ensimmäisen toimivuotensa keväällä itsestään curriculum vitaen, ansioluettelon, jota on myöhemmin käytetty ensisijaisena tietolähteenä taiteilijan varhaisemmista elämänvaiheista. Sen mukaan...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opiskelutodistuksien luonnoksia
Tämä Berndt Abraham Godenhjelmin kirjoittama luonnos käsittää kaksi opiskelutodistusta hänen oppilailleen Victoria Åbergille, 16.6.1857 ja Olivia Kyntzellille (1825–1903), ilman vuotta. Molemmat Godenhjelmin laatimat todistusluonnokset ajoittuvat ilmeisesti vuoteen 1857. Kokkolassa syntynyt Olivia...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajavalinta
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa ensimmäinen maininta piirustuskoulun opettajasta on kirjattu pöytäkirjaan 26.4.1848. Pöytäkirja sisältää lyhyesti vain seuraavat johtokunnan päätökset: Pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä todetaan, että Suomen Taideyhdistyksen Helsinkiin perustetun...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun oppilasluettelo Helsingissä 17.2.1849
Suomen Taideyhdistyksen arkiston pöytäkirjojen liitteenä on säilynyt taidemaalari Berndt Abraham Godenhjelmin omakätisesti laatima luettelo Helsingissä toimineen Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisen lukukauden oppilaista. Piirustuskoulussa opiskeli tuolloin 38 henkilöä, joista...
Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851
Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...
Berndt Abraham Godenhjelm
31.03.1799
Mäntyharju
14.12.1881
Helsinki

Berndt Abraham Godenhjelm (1799–1881) aloitti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ensimmäisenä opettajana marraskuussa 1848. Opetusvelvollisuus oli aluksi vain neljä viikkotuntia lukuvuoden kestäessä kahdeksan kuukautta, mutta taiteilija saattoi ottaa lisäksi yksityisoppilaita. Godenhjelm opetti yhtäjaksoisesti eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1869 asti piirustusta ja ainakin yksityisesti maalausta kymmenille suomalaisille taiteilijoille.

Nuoren Berndt Godenhjelmin odotettiin hakeutuvan virkauralle, joten hän opiskeli Turun yliopistossa lakimieheksi. Valmistuttuaan vuonna 1820 hänet nimitettiin Käkisalmen kihlakunnan tuomariksi. Kuvataide oli kuitenkin jo varhain vetänyt häntä puoleensa. Hänellä oli takanaan jonkin verran grafiikan opintoja opiskelukaupungistaan Turusta ja lyhytaikaisesti Tukholmasta, kun hän ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderin (1777–1841) välityksellä sai opiskelupaikan Venäjältä, Pietarista. Opiskelu tapahtui keisari Nikolai I:n (1796–1855) käsikassasta vuosina 1827–1832 maksetun apurahan turvin.

Ansioluettelossaan varatuomari Godenhjelm mainitsee suorittaneensa Pietarin Taideakatemian kaikki luokat kuusi vuotta kestäneiden opintojensa aikana opettajanaan taidegraafikko Nikolai Utkin (1780–1868). Hän asui sen jälkeen Pietarissa vielä 16 vuotta maalaten muotokuvien ohella ikonostaaseja ja alttaritauluja. Varhaisimpia luterilaisiin kirkkoihin tarkoitettuja alttaritauluja olivat Siestarjoen, Mäntyharjun ja Alaskan Sitkan seurakunnille 1830-luvulla maalatut aiheet. Turun Pyhän Alexandran ortodoksisen kirkon ikonostaasiin hän maalasi 17 ikonin kokonaisuuden vuosina 1843–1844.

Godenhjelm omaksui Pietarissa vuosisadan alkupuolen akateemiselle historiamaalaukselle tyypillisen veistoksellisen muotokielen. Hänen tuotantonsa merkittävimpiin teoksiin kuuluu viileän rauhallinen interiöörimaalaus Omakuva työhuoneessa Pietarissa, Ateneumin taidemuseon kokoelmat. Historiamaaluksiin lukeutuneet kirjalliset aiheet ja kirkkotaide edustavat enemmän romantiikan ajan kuvakulttuurille läheistä ihanteellisuutta ja tunteikkuutta. Muutettuaan perheineen Helsinkiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajaksi, Godenhjelmillä oli jo takanaan pedagoginen ura Pietarin Pyhän Katariinan ruotsinkielisen seurakunnan koulun piirustuksenopettajana.

Suomessa Godenhjelm sai myös Suomen Taideyhdistyksen kautta vastaanottaa seurakuntien alttaritaulutilauksia, joita hänen tiedetään maalanneen yhteensä noin 30 kirkkoon. Hän edusti R. W. Ekmanin ohella 1850- ja 1860-luvuilla maamme johtavia kykyjä kirkollisen maalaustaiteen saralla.

 

Helena Hätönen 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjat 1846–1857. Suomen Taideyhdistyksen arkisto I, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Taiteilijakirjekokoelma, Kuvataiteen keskusarkisto, Valtion taidemuseo.
Hanka, Heikki, 1995. Kuin kuvastimessa. Suomalaisen kirkkomaalauksen yleispiirteitä uskonpuhdistuksen jälkeen. Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Hanka, Heikki, 2004. "Berndt Abraham Godenhjelm". Transfigurations, Finns in Russian America. Jyväskylän yliopiston museon julkaisuja 16. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Levanto, Marjatta, 1982. "B. A. Godenhjelm – taiteilija taiteemme nousun taustalla". Godenhjelm. Ateneumin taidemuseo, Konstmuseet i Ateneum 9.9.–10.10.1982. Helsinki: Ateneum.
Rönkkö, Marju, 1995. Suomalaisten kuvataiteilijoiden opinnoista Pietarin Taideakatemiassa ja Taiteiden tukiyhdistyksen piirustuskoulussa autonomian aikana 1809–1917. Taidehistorian laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma.