Suomen Taideyhdistyksen johtokunnan varhaisin säilynyt kokouspöytäkirja on päivätty 12.2.1847. Sen ensimmäiselle sivulle on merkitty päätökset pykälittäin: 1. Ferdinand von Wrightiltä oli tilattu (yhdistyksen arpajaisvoitoiksi) 6 kappaletta väritettyjä piirustuksia, jotka esittivät eri lintulajeja. 2. Taideyhdistys kirjasi päätöksen tukea rahallisesti Tukholmassa maalausta opiskelevaa Erik Johan Löfgreniä. 3. Samoin päätettiin tukea lukkarinpoika Fredrik Wilhelm Nikanderin taideopintoja kotimaassa.

Suomen Taideyhdistyksen vuosikokouksen yhteyteen 10.3.1856 koottiin 12-sivuinen Taideyhdistyksen 10-vuotiskertomus. Ks. lisää Suomen Taideyhdistyksen johtokunta arvioi 10-vuotiskertomuksessaan ensimmäisiä yrityksiään tukea nuoria lahjakkuuksia.

Vuosikertomusten liitteenä saattaa olla erilaisia kuluneen vuoden asiakirjoja. Taidemaalari, yhdistyksen asiamies Lennart Forsténin (1817–1886) kirjeen 15.10.1864 yhteydessä on Suomen Taideyhdistyksen Kuopiossa syyskuussa 1864 järjestämän näyttelyn painettu luettelo.

Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjan 12.6.1867 ensimmäinen sivu on lyhyesti kirjatuin päätöksin luonteenomainen Zachris Topeliuksen sihteerikaudelle. Johtokunta käsitteli tässä kokouksessa muun muassa taideostoja sekä yhdistyksen taidenäyttelyiden ajankohtaa Haminassa ja Turussa.

Suomen Taideyhdistyksen sihteerin Carl Gustaf Estlanderin laatima johtokunnan kokouspöytäkirja 23.5.1869 käsitteli tulevia yhdistyksen arpajaisia, jotka pidettiin kyseisestä vuodesta alkaen toukokuun lopulla. Voittolistan täydentämiseksi yhdistyksen kokoelmasta otettiin johtokunnan päätöksellä arvottaviksi kahdeksan teosta jo aiemmin tarkoitusta varten hankittujen taideteosten ohella. Kokouksessa nimettiin myös piirustuskoulujen palkittavat oppilaat.

Viipurilaisen liikemies Victor Hovingin (1846–1876) tekemän testamentin etusivun kopio vuodelta 1877. Taideyhdistykselle testamenttaamansa taidekokoelman lisäksi Hovingin jälkisäädös sisälsi merkittävän omaisuuden, josta muodostettu stipendirahasto mahdollisti monen Suomen kultakauden taiteilijan ulkomaanmatkan erityisesti Pariisiin.

Pietarin Keisarillisen Taideakatemian konferenssisihteeri Pjotr Isejeff ilmoitti 31.1.1879 Suomen Taideyhdistykselle, että kuvanveistäjä Robert Stigellille (1852–1907) ja taidemaalari Arvid Liljelundille oli myönnetty "ensimmäisen luokan taiteilijan" arvonimi.

Suomen Taideyhdistyksen toukokuun kokouspöytäkirjat sisältävät yleensä tietoja Helsingin ja Turun piirustuskouluista. Toukokuussa 1883 myös Viipuriin toivottiin perustettavan oma piirustuskoulu. Pöytäkirjan kirjoittanut sanomalehtimies Hugo af Schultén (1850–1891) oli toiminut Taideyhdistyksen sihteerinä vuodesta 1876 alkaen.

Rakennustoimikunnan kirjeessä kesäkuulta 1887 pyydettiin selvitystä Suomen Taideyhdistyksen ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen yhteisen rakennuksen (nykyisin Ateneumin taidemuseo) sisustamiseen liittyvistä kustannuksista.

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun lukujärjestyksen syyslukukaudelle 1888 on laatinut alkeisluokan opettaja, kuvanveistäjä Carl Jahn (1844–1912). Piirustuskoulu siirtyi vastavalmistuneeseen Ateneum-rakennukseen syyslukukauden 1887 alusta.

Listaus sisältää vuoden 1889 Pariisin maailmannäyttelyyn osallistuvien suomalaistaiteilijoiden Taideyhdistyksen kokoelmista lainattavat, näytteille tulevat taideteokset vakuutusarvoineen.

Suomen Taideyhdistyksen intendentti Thorsten Waenerberg (1846–1917) laati lokakuussa 1889 raportin Ateneumin taidemuseon kävijämääristä viimeksi kuluneen vuoden ajalta.

Lokakuussa 1890 keisari Aleksanteri III myönsi Taideyhdistyksen anomuksesta Suomen senaatin kautta varoja vanhan ulkomaisen taiteen kopiokokoelman muodostamiseksi maahan. Taiteilijat saattoivat hakea apurahaa ulkomailla vuosien 1891–1892 aikana tehtävää kopiointityötä varten.

Suomen Taiteilijaseuran edustajat muistuttivat 20.2.1891 päivätyllä kirjeellä Suomen Taideyhdistystä taiteilijoiden tekijänoikeuksista.

Taideyhdistyksen johtokunnan kokouksessa 22.5.1896 käsiteltiin taiteilijastipendien myöntämistä vierailuun Berliinin Taideakatemiassa. 11 hakijan joukosta ne päätettiin antaa yksimielisesti herroille Fredrik Ahlstedt (1839–1901) ja Kaarlo Vuori (1863–1914) sekä äänestyksessä kolmella äänellä viidestä rouva Venny Soldan-Brofeldtille (1863–1945). Pöytäkirjan kirjoitti yhdistyksen sihteeri J. J. Tikkanen (1857–1930).

Pöytäkirjassa arvioitiin kolmea teosta, jotka osallistuivat henkilömaalauskilpailuun: Thorsten Wasastjernan (1863–1924) Putoavien lehtien tanssi, Sigurd Wetterhoff-Aspin (1870–1946) Juudaksen katumus ja Axel Gallénin (1865–1931) Lemminkäisen äiti. Viimeksi mainittu teos voitti kilpailun.

Taiteilija Ellen Thesleff (1869–1954) haki Hovingin suurta matkastipendiä syyskuussa 1899. Hän toivoi pääsevänsä matkustamaan Italiaan ja käymään myös Pariisissa, jossa järjestettiin vuoden 1900 maailmannäyttely.