Viittaukset

Matkoja ulkomaille
Koulutusta ulkomailta - 1800-luku Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulut 1800-luvun Turussa ja Helsingissä keskittyivät antamaan opetusta vain taiteen tekemisen alkeissa. Ulkomaille lähdettiin hankkimaan lisäkoulutusta sekä kansainvälistä tunnettuutta. Varhaisin opintopaikka oli Ruotsissa,...
Suomen Taideyhdistys
Suomen Taideyhdistyksen merkitys suomalaisen taide-elämän, taideinstituutioiden ja taiteen kehityksessä on olennainen. Yhdistys on Suomen Kansallisgallerian edeltäjä, ja sen keräämä taidekokoelma on nykyisin osa Kansallisgalleriaan kuuluvien Ateneumin taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon...
Suomen Taideyhdistyksen perustaminen
Suomen Taideyhdistyksen vuosien 1844–1873 jäsenluettelo
Suomen Taideyhdistyksen aloitettua toimintansa jäsenistä ryhdyttiin pitämään luetteloa, joka on myöhemmin saanut hienot, kovat kannet kultakirjaimineen. Jäsen- ja jäsenmaksutiedot on koottu siihen vuoteen 1873 asti. Esimerkkinä on luettelon kolme ensimmäistä sivua, joilla esiintyy useita...
Saksa
Suomen Taideyhdistyksen jäsenkirja 1852
Suomen Taideyhdistyksen 31.12.1852 myöntämä jäsenkirja/osakekirja kapteeni Gottfrid Björklundille. Allekirjoittajina ovat yhdistyksen puheenjohtaja Carl Olof Cronstedt (1800–1883), varainhoitaja Henrik Borgström (1799–1883), johtokunnan jäsenet Immanuel Ilmoni (1797–1856), Magnus von Wright,...
Suomen Taideyhdistyksen uusien sääntöjen 1.2.1849 allekirjoittajat
Suomen Taideyhdistyksen sääntöjen uusiminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1849 yhdistyksen toimittua vain kolme vuotta. Vanhat säännöt olivat herättäneet osittain tyytymättömyyttä ja joitakin asioita haluttiin selkeyttää. Yhdistyksen johtokunta kutsui koolle kaksi ylimääräistä kokousta 27.1. ja 1.2....
Kuvataidekritiikin alkuvaiheet suomalaisessa lehdistössä
Helsingfors Tidningar No 20 12.3.1851
Helsingissä 1800-luvun puolivälissä ilmestynyt 4-sivuinen sanomalehti Helsingfors Tidningar oli aikansa keskeinen kulttuuriuutisoija. Varsinkin Zachris Topeliuksen päätoimittajakaudella vuosina 1841–1860 sitä käytettiin Suomen Taideyhdistyksen tiedotuskanavana. Kansallisgallerian arkiston...
Magnus von Wrightin luettelo vuoden 1846 matkalla tekemistään piirustuksista ja luonnoksista / 1846 Under en resa gjorde teckningar, utkast och rittningar
Loppukesällä 1846 Magnus von Wright matkusti eteläisessä Suomessa kerätäkseen aiheita suunnitteilla olevaan Finland framställdt i teckningar -teokseen. Kirjan tekstistä vastasi Suomen Taideyhdistyksen sihteeri, sanomalehtimies Zachris Topelius ja topografisiin maisemakuvittajiin kuuluivat von...
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajavalinta
Suomen Taideyhdistyksen arkistossa ensimmäinen maininta piirustuskoulun opettajasta on kirjattu pöytäkirjaan 26.4.1848. Pöytäkirja sisältää lyhyesti vain seuraavat johtokunnan päätökset: Pöytäkirjan ensimmäisessä pykälässä todetaan, että Suomen Taideyhdistyksen Helsinkiin perustetun...
Tuntematon kirjoittaja [Zachris Topelius]: Exposition af inhemska målares arbeten. Helsingfors Tidningar nr. 81, 11.10.1851
Zachris Topeliuksen kirjoittama artikkeli käsittelee professori Nils Abraham Gyldénin (1805–1888) aloitteesta tapahtunutta yritystä perustaa Suomalainen Taiteilijayhdistys, Finsk Konstnärsförening. Koska Suomen Taideyhdistyksellä oli tuohon aikaan käytettävissään vuosittain vain 400–600...
Düsseldorf 1800-luvulla
Dresden 1800-luvulla
Berliini 1800-luvulla
Zachris (Sakari) Topelius
14.01.1818
Uusikaarlepyy
12.03.1898
Sipoo

Zachris Topelius (1818–1898) toimi Suomen Taideyhdistyksen pitkäaikaisena sihteerinä vuosina 1847–1869. Topeliuksen rooli Taideyhdistyksessä oli ennen kaikkea käytännön asioiden hoitaminen. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana hän toimi vuosina 1864–1889.

Topelius oli kiinnostunut monenlaisista asioista ja toimi aktiivisesti lukuisissa luottamustoimissa, muun muassa Suomen Muinaismuistoyhdistyksessä (1870–1875, 1878–1879), Suomen Historiallisessa Seurassa (1882–1883) ja ruotsalaisessa virsikirjakomiteassa (1876-1879). Lisäksi hän oli kansankirjaston johtokunnan puheenjohtaja (1869–1875), Runebergin ja Aleksanteri II:n muistomerkkien patsaskomiteoiden puheenjohtaja sekä luonnontieteellisen seuran Societas pro Fauna et Fennican sihteeri (1842–1847).

Suomenmielinen Topelius oli aktiivinen myös kirjoittajana. Hän työskenteli sekä toimittajana Helsingfors Tidningarissa (1842–1860), että kirjailijana ja runoilijana, jonka tuotanto vaikutti paljon suomalaisten omakuvaan ja isänmaa-käsitykseen.

Vuonna 1875 Topelius nimitettiin yliopiston rehtoriksi, hänelle myös myönnettiin valtioneuvoksen arvo (1878) sekä Ruotsin akatemian suuri palkinto (1886). Topeliuksen 80-vuotispäivä vuonna 1898 huomioitiin näkyvästi ja paria kuukautta myöhemmin hänen hautajaisensa olivat suuri julkinen tapahtuma.

Zachris Topeliuksen isoisä oli kirkkomaalari Mikael Toppelius (1734–1821).

Maritta Mellais 2012

Lähteet ja kirjallisuus

Klinge, Matti, 1997. "Zachris Topelius". Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997-, http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2854/ (viitattu 5.2.2011)